Korvavalot

Korvavalot. Hesus mikä innovaatio ja porukka ostaa kuin häkää. Perusteluna se, että valo tuodaan korvakäytävää pitkin lähemmäs aivoja ja täten aivot siis diggailee tästä ja mm. masennus katoaa.

No minun innovaatio sitten tällä samalla ajatusmallilla.

A. Miten paljon maailmassa on naisia?

Vastaus: n. 50%

B. Kummat on enemmän oikeassa miehet vai naiset?

Vastaus: Naiset

C. Mitä naiset vastaavat jos heiltä kysyy, että millä miehet ajattelevat?

Vastaus: Kikkelillä/peniksellä/jne jne jne


Innovaatio: Pöksyvalot: housut jotka ovat täynnä ledvaloja jotka toimivat spektrialueella joka kattaa koko auringonvalon spektrin

Ei masenna sillä "aivot" valaistuu.

Hetkinen....mutta mitäs naisille sitten.....no jää ne korvavalot enivei....

Toinen innovaatio: persvalo

Sellainen viidellä D kokoluokan patterilla varustetun Magliten kun junttaa hanuriin niin kaamosmasennus ei ole se ensimmäinen asia joka on mielessä......kaamea vitutus muttei ehdi silti masentaa....

Korvavalot.....kaikkea kanssa....

Maailmanloppu

Tämä voikin sitten olla viimeinen tekstini jos perjantaina lävähtää magneettisten napojen siirtyminen toisinpäin tai joku Lontoon  kokoinen komeetta nasahtaa Maapalloon yks kaks yllättäen. Tai sitten......miten se maailmanloppu tapahtuukaan?

Sille on laitettu tarkka päivämäärä 21.12.2012. Tässä käytiin pohdiskelua vaan sitten oikeastaan siitä että millä aikavyöhykkeellä? Vai tapahtuuko tuho aikavyöhyke kerrallaan? Eli jos kaksi veijaria seisoskelevat pahaa aavistamatta vaikkapa tasan aikavyöhykkeen molemmin puolin niin se toinen puoli vaan "TZUP" tuhoutuu ja tällä toisella puolella kaverilla on vielä tunti aikaa riehua ja rellestää.

Entäpäs jos kaveri on pissalla pahaa-aavistamatta tasan aikavyöhykkeen rajalla ja "TZUP" nakki katosi maiseman mukana ja sitten on tunti aikaa huutaa kivuissaan.

Erikoista kerta kaikkiaan. No eipähän siinä mittään. Itse ajattelin pistää herätyskellon soimaan normaalin aikaan tuolloin aamusella, kammeta ylös, mennä bussilla töihin jne jne..... Samaan aikaan toisaalla jokunen tuhatta valopäätä tärisee kellareissaan pohtimassa että kenet mukana olevista sukulaisista ensimmäisenä syö kun purkkiruoka loppuu. Onhan siinä saattanut jo ensimmäinen sukulainen kuolla kupsahtanut ja puolittain jo padassa perjantai iltapäivänä hätäisimmillä.....

Kaikenlaista....

Perussuomalaisille kilpaileva puolue

Tänä aamuna kun hiihtelin töihin omilla siroilla 46 kengilläni paukahti lähistöllä paloautonsireenit tulille hälytysvaloineen. Samalla kekkaisin ihan uuden puolueen, joka perustui omaan reaktiooni noihin valoihin...joka oli "EN SE MINÄ OLLUT!". Ja tästä siis puolueidea "Perussyylliset".

Perussyylliset voisi laittaa ihan minne vaan eduskunnassa, hallitukseen tai oppositioon ei mitään väliä. IAina kun jotain menee perseelleen niin ensimmäisenä on Perussyyllisten puheenjohtaja antamassa lausuntoa että "Meidän mokahan tämä oli. Paha mennä kiistämään." vaikka tilanne olisi sitten mikä.

Tällaisia ajatuksia tulee mieleen kun kipittää töihin lumisateessa ennen kello seiskaa kun muut on saldovapailla......tervettä

Vatsataudit on perseestä

Voi voi voi että minä olen iloinen mies. Kun olin selvinnyt ihanaakin ihanammasta yskä-nuha-köhä-kohta-perkele-kuollaan-rykimällä sisäpuoli ulkopuoleksi taudista niin iskee vatsatauti. Joku voisi ajatella että vatsatauti olisi hyväkin asia....sillä siinähän ne kilot karisee ja saadaan saakeli iho kiiltämään. Näinhän tälläkin hetkellä mainostetaan erilaisia suolentoimintoihin liittyviä aineita. "Olen käyttänyt tätä tuotetta 3 viikkoa ja kilot ovat karisseet silmissä ja iho, voi kertakaikkiaan se on kuin vauvan peppu." Eli miksi ei laittaa norovirusta pulloon vaikka.....lähtee pökäle kuin nato-ohjus siilosta.

Pännii.

Laattasin yön ja nyt odotan missä kohtaa alkaa sitten täysistunto. Jos raijaisi telkkarin vessaan ja seuraisi Yhdysvatojen pressanvaaleja. Tulisi samanlaista paskaa molemmista tuuteista.

Pelottavaa on taas se että on jälleen mahdollisuus että maailman suurimmaksi johtajaksi tulisi jälleen ihminen jolla on yhtä paljon älykkyysosamäärää kuin jukkapalmulla.....anteeksi jukkapalmu.

Tautia pukkaa kuin ruusun kukkaa

Sairastaminen on mahtavaa. Voi kun tätä herkkua saisi ihan joka päivä. Sarkasmi.....se on tuota.
En keksi mitään vittumaisempaa asiaa oikeastaan omalla kohdalla kuin sairastuminen. Olen nyt maannut kohta viikon sisällä tai no välillä käväissyt pihalla yrittämässä tehdä jotain ja kipittänyt sitten kiltisti
takaisin sisälle sydän Scatmanin tahtiin huutaen¨-> http://www.youtube.com/watch?v=tIMWudFLsaY.

Sitten vihje teille kaikille lapsettomille. Nauttikaa kun olette kipeänä. Koettakaapa olla kunnolla kipeinä sillä tavalla että samassa taloudessa asuu pieniä lapsia. Ai Herrasiunaa se vasta on hauskaa.
Jos ei tunne välillä pelkää kuolevansa niin välillä sitä oikein toivoo kuolevansa. Voi että sitä tunnetta
kun olet siinä kunnossa kun sattuu joka perkeleen paikkaan mukaan lukien perssilmä sillä just niin kipeänä olet sillä hetkellä ja sitten päällesi tulee pomppimaan ja riitelemään lauma noita ihania pieniä hyeenoita, joiksi ne olet nähnyt siitä lähtien kun sille makuupaikallesi olet päässyt. Lapsettomat saavat sairastaa ja lapselliset saavat.........kitua hitaasti ja joko parantua tai kuolla.

Itse mietin eilen pahimmilla hetkillä että jos perustaisi hotellin ja sairaalan välimuodon. Eli paikan jossa kustannukset olisivat kohtuulliset, käsikauppatavarana saatavia flunssalääkkeitä tarjolla. telkkari huoneessa, luettavaa ja sitten henkilökuntaa joka käy välillä nakkaamassa lisää juotavaa ja syötävää huoneeseen. Ja ennen kaikkea rauhaa parantua. Eilen idea tuntui ainakin omasta mielestäni hyvältä. Menisin ainakin itse tuollaiseen asiakkaaksi että heilahtaa jos olisin kippeenä.

Eikä sitten pidä tätä tekstiä ymmärtää väärin. Rakastan lapsiani yli kaiken mutta monta vuotta tilanne on ollut se että minä olen ollut se vanhemmista jota ei juuri nähdä ja vaimo on kotona. Sitten kun isi kaatuu maahan ja on kotona......se on lapsille vähän niin kuin olisi otettu lahjapaperista auki jouluna uusi kiipeilyteline joka on vielä kamalan rakas. Tosin se kiipeilyteline eräälläkin kerralla oli noroviruksen kourissa tutiseva lihamöykky jonka päälle pomppaaminen olisi aikaan saanut vain kaksiäänisen suihkulähteen.......ja itkua.

No nyt sitten tosiaan taas ollaa kippeenä. Tosin nyt ollaan jo siinä kohdassa että vedetään antibioottia ja duactia. Ja koska vedetään antibioottia niin vedetään maitohappobakteereita ettei mene elimistö sekaisin. Ja sitten vedetään buranaa että saisi kuumeen poikkeen. Ja sitten lisäksi vedetään d-vitamiinia että elimistö saisi lisää aseita parantuakseen tai saadakseen toimintaan parempia edellytyksiä. Ja sitten vedetään magnesiumia kun meinaa lihakset krampata. Ja sitten vedetään munkkiöljyä. Ja suolavettä nenästä sissään että saadaan poskionteloista paskat pihalle. Voisi sanoa että on aikamoinen repertuaari länsimaista ja itämaista ja kaikenlaista käytössä että paranisi. Taidan hakea vaimon ompelulaatikon ja lyön nuppineuloja parven otsaan ihan vaan jouduttaakseni parantumista. Heräsi tuossa nappeja kouralla naamaan heittäessä että millä perkeleellä ennen esim. kivikaudella ihminen on selvinnyt sairauksista? Tosin samalla kekkaisin että varmaankin on käynyt niin että kun yksi opn sairastunut ja makaa maassa ja yrittää huilata niin nuoret kivikauden lapsoset ovat pomppineet sairaanyksilön päällä niin kauan että on
saatu liha mureaksi ja sitten napakka isku päälakeen ja pataan. Katson perhettäni pelokkaammin silmin tämän ajatuksen jälkeen.......

Elämän kulku

Silloin tällöin alan selailemaan vanhoja kuvia elämäni varrelta todetakseni, että muisti on ainakin itselleni tietynlainen rasite. Katson kuvaa ja muistan kuvan ottamiseen liittyneen tilanteen lähes kokonaan.....ja koen myös ne tunteet niiden kuvien ottamistilanteissa. Hyvää ja huonoa samaan aikaan. Huonoa siinä mielessä että kuvien katselun kautta saa referenssiä siitä miten nopeasti oma elämä juoksee eteenpäin. Ja tajuan myös sen että minusta on tullut.....ikävä todeta, aikuinen tai jotain sen tapaista.

Huoh...selailin yhtenä päivänä näitä omia tekstejäni ja totean myös sen, että elän nähtävästi tällä hetkellä jotain "synkkää" kautta. Missä on ne tekstit joissa paskaa lentää päähän yks kaks yllättäen naamaan tai menee ihan perseelleen kaikki? Pah ja pöh......lapset nukkumassa...taidan lähteä kellariin nakkelemaan dartsitikkoja tauluun...jos sieltä tulisi kiva kimmoke joka lentää polveen....saisi taas jotain avauduttavaa....

Fisteli leikkausta ja huonoja hermoja

Jep jep, tuli sekin koettua mille tuntuu kun oma pieni poika on leikkauksessa ja itse viettää ns. normi työpäivää. Voitanee vetää hyvin nopealla yhteenvedolla se että miten tehokas työpäivä oli......täydellisen tehoton.

Olen ollut elämäni aikana parissakin leikkauksessa, joista täällä jopa yhden kuvaus. Koskaan en ole tuntenut niin täydellistä pelkoa kuin tänään olen tuntenut. Kyllä ja tähän kohtaan voidaan heti tietenkin sanoa että "ammattilaisethan ne leikkaa", totta tämäkin mutta jos selaa yhtään viimeisten vuosien lehtiä ja leikkaus juttuja niin aina on olemassa riski siitä että kaikki menee päin persettä. Ja tämän päivän olen ajatellut vain sitä pientä osaa joka voi mennä perseelleen. Ja joka minut tuntee niin tietää että se skenaarioiden määrä tässä nupissa oli aika massiivinen. Käsien tärinää, paniikinomaista tunnetta koko päivä. Ja tietenkin työkaveritkin tämän huomasivat. No minä olen siinä mielessä helppo ihminen että jos asiat menee suht hyvin niin olen nauravaisimpia ihmisiä mutta kun menee aidosti huonosti niin olen hiljainen suomalainen mies.

Poikani syntyessään myös meinasi ottaa samantien sen lähdön isommille metsästysmaille eli syntyi napanuora kehon ympärillä ja muistan edelleen lastenlääkärin kehotuksen "No niin ja sitten isä ottaa ja huutelee poikansa elävien kirjoihin kunnolla". Ja minäpä poika huusin.......siinä kohtaa ei ollut noinkin typerään lauseeseen vaihtoehtoja. Ja sitten joku ihmettelee miksi pelkään pojan tuollaista pientä operaatiota......kokeilkaapa sitä että lapsen ekoilla henkäisyillä käydään taistelua siitä että onko se elävien kirjoissa vai eikö ole ja sitten jutellaan aiheesta "pelkään lapsen leikkausta". Itseasiassa pelkään joka ikinen päivä sitä että lapsille tapahtuu jotain....typerää, totta...rajoittavaa, totta....mutta elän sen ajatuksen kanssa jatkuvasti että lapsille tapahtuu jotain enkä voi auttaa. Typerää mutta omalle elämälleni asetin yhden ehdon aikoinaan ja se oli oma lapsi. Nyt kun niitä on kolme niin pelkään tietenkin että jotain heille tapahtuu. Tietäen että jotain aina tapahtuu.

"Elämä on kuolemista" mutta ei ihan vielä.

Kun lapsen maha on kipeä

Viikonloppuna vaimoni oli reissun päällä ja minä sain nauttia lasten jakamattomasta huomiosta kokonaista 2,5 vuorokautta. Olihan se erilaista. Vähän samanlainen tunne kuin ekaa kertaa pääsi autonrattiin apukuskin penkiltä. Tai no ei nyt ihan... :)

Kävipä perjantai....vai olikohan se lauantai-iltana niin että lapset söivät iltapalansa loppuun eli murot ns. äänen suuntaan. Sitten nuorimmainen nousi seisomaan tuolistaan ja sanoi että "Iti! Maha pipee!". Minä pyysin tytön tulekaan luokseni ja otin tytön syliin. Siinä sylissä ollessaan tytär taas: "ITI! Maha on PIPEE!". Ja minä sain jostain ihmeestä päähäni pyytää 2 muuta lasta ympärille ja esitin tämän kysymyksen: "Tiedättekö mitä vauvoille tehdään jos niillä on vatsa kipeänä?". Lapset seisoivat H. Moilasina suu auki ympärillä ja pyörittivät päitään. "No niitä taputetaan tällä tavalla pepulle." ja aloin taputtamaan tytärtä takapuoleen.

Olisikohan ollut taputus nro 3 tai 4 kun katsoin tytärtäni kohti huomatakseni että hänellä on suu täysin auki ja sieltä alkoi vyörymään mm. murot, maidot, kurkun kappaleita, leipää, lisää maitoa, jne jne jne....ja suoraan minun päälleni.

En voi liikaa painottaa sitä että tavaraa tuli PALJON.

Siinä me tuijotettiin toisiamme hetken, tytär ja minä. Sitten aloin nauramaan syvintä naurua ehkä kuukausiin. Seisoen keskellä oksennusmerta. 2 vanhempaa lasta tällä välin tuijottivat edelleen suu auki meitä ja pyörittivät päitään.

Muuten menikin ihan kivasti........mutta enää en taputtele kenenkään persettä joka tulee mulle sanomaan että "Maha pipee."

On taas se aika vuodesta kun....

Alkaa Big Brother. Ei, en seuraa kyseistä formaattia. Katsoin aikoinaan Suomessa ensimmäisenä näytetyn kauden joka taisi olla joku.....Englannin 2. kausi ja sitä tuli mielenkiinnosta jopa seurattua. Sitten yks kaks yllättäen huomasinkin seuraavien vuosien aikana että olin saanut omankin elämän jota seurata.

Ah miten ihanaa se onkaan kun aamulla herää, jokaisesta huoneesta alkaa könyämään tukka sekaisin olevaa porukkaa, kuka kenenkin vierestä ja kuka millekin haisien...ja ei, en kuvannut BB taloa vaan tätä omaa taloa. Milloin on poika könynnyt viereen ja minun selän takana nyhjäämisellä aiheuttanut nikamalukon suoraan helvetistä, milloin on nuorimmainen kusaissut meidän sänkyyn, jne jne. Ja 5 hengen perheessäkin silloin tällöin mietitään että mitäs sitä tänään ostetaan.

Meillä on myös viikko tehtäviä. Tällä viikolla viikkotehtävänä on saada poika terveeksi flunssasta, että saadaan mies Meilahteen fistelikanavan ja kitarisan poistoon. Itse makasin nakki paljaana leikkauspöydällä ympärillä pelkkiä naisia......silti pelkään ihan helvetin paljon enemmän ensi maanantaita kun poika menee veitsen alle. Siltä leikataan kurkkua auki....jahka hommat menee hyvin niin se on mun sankari siitä lähtien....mä en enää sen..jos ikinä olen ollutkaan. Tosin meidän viikkotehtävien perusteella ei mennä kolikot kourassa miettimään sitä että ostanko tällä parilla kolikolla ruokaa vai viinaa. Voi jeesus. Sinä päivänä kun minä joutuisin miettimään tuota niin jätän molemmat ostamatta ja kävelen lähimpään rautakauppaan ja ostan "keinutarpeet" sovitettuna yhdelle kaulalle.

BB talon hommat on muutenkin aika pliisuja. Ne kisailee 3kk ja vikana talosta lähtee voittaja. Tässä taloudessa on 9 kisailijaa: 5 ihmistä, 2 kissaa ja 2 kalaa. Noi kalat lähtee ekoina häviäjinä...mitä todennäköisimmin vessanpöntöstä alas, kissat sitten joskus Fiskarsin lapiolla tehtyyn monttuun, lapset maailmalle mitali sijoilta ja me sitten vaimon kanssa pelataan se finaali loppuun. Itse toivon jääväni hopealle. BB talo.....pyh, en peukuta.

........ja tänäkin vuonna saadaan, jumankauta uskomatonta kyllä, yhteiskuntakeskustelua jostain asiasta mikä tulee esiin maailmaa syleilevässä Big Brother ohjelmassa. Maailmassa kuolee käsittääkseni satoja pieniä lapsia päivässä erilaisiin asioihin, sodissa tapetaan viattomia + jne jne ja Suomessa käydään keskustelua siitä että oliko soveliasta jos joku BB-talossa veti perseet ja tunkaisi banaanin omaan reppuun.

Ja sitten parhaimmillaan siitä banaaniperseestä tehdään ns. BB julkkis, joka saa massia siitä että hän vaan nyt raahaa sen kuuluisan banaanihanurinsa paikalle..........voi Jehna.

Kännykkä kadoksissa

Ah miten mahtavaa onkaan oman puhelimen "kadottaminen". Huomaa elävänsä kahden puhelimen loukussa ja että jos toinen katoaa niin on valmis lähes myymään toisen munuaisensa saadakseen sen takaisin sillä onhan se ihan helvetin tärkeä kapistus.

No viime viikolla kävin lasten kanssa uimassa, koska olen ihan helvetin hyvä isä (sarkasmia). Lapset rantsuun ja itse kameralla napsimaan omista muksuista kuvia. Ei vaan tällä kertaa napannut uiminen. Siinä sitten touhuttiin rannassa ja sitten jossain kohtaa ei muutta kuin kotio. Ja kaupan kautta hakien jäätelöt sillä olen IHAN HELVETIN HYVÄ ISÄ (sarkasmia kamalasti mukana).

Illalla saapuu myös vaimo kotiin ja lapset laitetaan nukkumaan. Sitten tulee kello 2315 ja itsekin menossa yöpuulle. "Jaa kappas jäi HTC:n laturi töihin. No mä laitan herätyksen firman puhelimeen....hetkinen missäs se on?".

Sitten alkaakin tonkiminen ja omaan puhelimeen vaimon luurilla soittelu. Käännän kämpän ympäri, käännän auton ympäri, syytän varkaaksi ovella käynyttä puolalaista kaupustelijaa (lähes lähdin jahtaamaan miesparkaa autolla...siinä olisi nähty omalaatuinen tilanne kun iso mies ravistelee pientä lähes hampaatonta kaupustelijaa huutaen "MISSÄ HELEVETISSÄ ON MUN NOKIALAINEN?" varsinkin kun toinen ei puhu suomea pätkääkään).

Kello tulee 2330. Meikä päättää lähteä katsomaan uimarannan ja etsii lamppua...ainoa joka löytyy on lasten palkinnoksi edellisellä viikolla saama avaimenperä jossa on pieni LED valo. Tässä kohtaa minua vituttaa ihan kamalasti.

Ajan rantaan. PAM! Alkaa satamaan ihan helvetisti. Kompuroin sen perkeleen tuikun valossa rannalle ja sahaan koko rannan läpi edes takaisin kokoajan soittaen siihen puhelimeen. Sitten totean että nokialainen ei kestä edes hikistä poskea jahka tällaista sadetta...ei voi olla täällä. Ei muuta kuin ajatusta päähän että "Fuck it" ja kotio nukkumaan.

Aamulla linja-autolla töihin ja oman huoneen oven avaamisen yhteydessä toteaminen että siinä se puhelin on keskellä pöytää. Vaimon numerosta 14 puhelua. Soitin vaimolle:"Olit soittanut. Oliko jotain asiaakin?"

Langattomat puhelimet on kikkelistä.

The fucking End

Kun kyyneleet eivät meinaa loppua

Onnen kyyneleet. Niitä harvoin elämässään tulee tehtyä mutta tänään itkin puhtaasta onnesta ja osaltaan surusta.

Tyttären kanssa juteltiin siitä miten hän ensi viikolla menee esikouluun. Kerroin hänelle että vastahan pesin hänen ensimmäistä kakkaansa sairaalassa ja nyt hän menee jo esikouluun. Tytär totesi vaan, että "Isi, minulla on pitkä tie vielä edessä ja niin on sinullakin eli meillä yhdessä."

Siittä kohtaa sitten padot paukahtikin auki ja hetken päästä itkettiin tytön kanssa molemmat. Kumpikaan ei oikein osannut sanoa että miksi itketään mutta itkettiin kuitenkin. Kyyneleet puhdistaa ja vie mukanaan aina niitä pienien kitinöiden ja komentamisien muistoja joista aika pitkälle lapsiperheessä arki koostuu.

Tyttäreni, vanhin sellainen. Miten paljon sinua rakastankaan ja miten harvoin muistan sinulle sen kertoa. Kun on nuo kaksi nuorempaa, jotka osaavat viedä sen tilan myös mitä sinä minulta tarvitsisit. Ja miten harvoin muistan, että sinä olit se, joka teki minusta isän.

Lapset. Miten paljon te ihmisen maailmaa muutattekaan ja tuotte valoa tähän arkeen joka hetkittäin on niin tasaisen harmaata kuin vain voi olla.

Tupakoinnin vaaroja

Gunnar oli syntynyt kultalusikka suussaan. Ja jos oikein tarkkoja ollaan niin taisipa yksi sellainen lusikka luiskahtaa myös Gunnarin hanuriinkin pienenä poikana, sen verran oli vuosien saatossa suvun rahat nasahtaneet Gunnarin huppuun.

Eräänä kesäisenä päivänä Gunnar otti ostamansa huvijahdin ja päätti lähteä seilaamana Itämerelle ja nauttimaan omasta rauhasta erossa vitivalkohampaisesta perheestään, jonka jokainen lapsi oli kuin samasta kultaisesta tammesta vuoltuja. Gunnar oli myös päättänyt, että tällä reissulla ollaan hetken aikaa poissa kotoa ja varsinkin vaimon nokan alta tarkoittaen, että reissussa hän aikoi polttaa muutaman tupakin sillä kotona tätä ei uskaltanut tehdä. Vaimo sekä koko suku olivat laittaneet kovat ukaasit savuttomuudesta sillä sehän on tapa, joka on rahvaan harrastuksia. Kyseisessä suvussa suonensisäiset hallusinogeenitkin olisivat olleet vähemmän tuomittavia aineita verrattuna keskiverto Norttiin, joita Gunnar pakkasi rintataskun täyteen.

Merelle päästyään Gunnar katseli merimaisemaa, kuunteli yläpuolellaan huutelevia lokkeja ja ajatteli, että nyt on aika laittaa tupakiksi. Vaimo ja suku on kaukana rannassa eikä ristinsielua lähimaillakaan. Filtterittömän Norttinsa hän asetteli kuitenkin norsunluusta tehtyyn holkkiin, sillä näissä hommissa pitää sen verran rahan näkyä ja kaivoi esiin kullatun Zipponsa. Samalla kun Gunnar raapaisi ensimmäisen kipinän hän haistoi vahvan kerosiinin tuoksun.

SKA-BUM!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Seuraava mitä Gunnar alkoi rekisteröimään oli se, että hän istua nakottaa meren luodolla olevan kitukasvuisen männyn nokassa, huulillaan hiiltynyt holkki, josta hän edelleen yrittää imeä savuja, päässä olevasta kapteenin hatusta nousee savukiehkura ja taivaalta sataa palavia lokkeja. Sitten hän kuulee lentokoneen äänen ja katsoo taivaalle. ”Kato A380.” tokaisi Gunnar mustuneilla hampaillaan ja pyörtyi.

http://yle.fi/uutiset/aftonbladet_maailman_suurin_matkustajalentokone_vaikeuksissa_itameren_ylla/6202142

Naamakirjattomuus

Jep taas tuli eteen aika kokeilla elämän erilaisia asioita sen sijaan, että olisin facebookissa elikkäs naamakirjassa notkumassa. Kokeilla myös olla jakamatta itsestään kenellekään mitään pyytämättä, olematta sidoksissa johonkin softaan ja toisten elämien seuraamiseen.

Veikkaisin, että eilisen päivtyksen jälkeen joku on saattanut laittaa jo kommentin tyylillä, että "Mistähän se nyt on ottanut herneen nenään?". Tällä kertaa en mistään, en yhdestäkään ainoasta asiasta vaan kokeilen katsoa maailmaa toisella tavalla, ilman addiktiota paikkaan jossa kertoo ehkä itsestään liikaakin ja siitä mitä ajattelee. Ja on aikaa kirjoittaa ehkä enemmän kun tekee sen vaikka tällaiseen blogiin, johon voi kirjoittaa hieman pidemmin asiasta kuin asiasta. Ja loppujen lopuksi, enemmän tai vähemmän naamakirjakin on itsensä kanssa kirjoittamista.....päiväkirja siitä, että milloin vitutti ja milloin oli iloinen ja milloin piti jotain uutista ihan paskana + jne jne.

Eilen huomasin, että olen väsynyt. Aika monta vuotta mennyt tahdilla jossa elämä on muuttunut kamalan paljon ja sen lisäksi olen vääntänyt väitöskirjan artikkeleita ja sen lisäksi itse väikkäriä. Yhden kansallisen polttoaineprojektin oman osani loppuraportin, siihen liittyvän tutkimuksen + jne jne. Edellisen kerran olen tainnut aidosti pitää lomaa......en muista milloin...2009? Ehkä? Ja päätin että vähennän hieman tietokoneaikaa ja koetan katsella elämää vaikka lasten kanssa, leikkien ja pelaten.

Eilen juoksin metsässä pitkästä aikaa, istuin hetken haistellen vasta niitetyn heinäpellon tuoksua ja seurasin sateenkaaren hidasta katoamista ja söin muutaman metsämansikan. Pitkästä aikaa sellainen "aika pysähtyi" hetki

Elämä on täynnä mahdollisuuksia ja hetkiä nauttia pienistä asioista. Miksiköhän sitä yrittää silti etsiä vain niitä isoja?

"Missä sinä olet hyvä?"

Siinä on kysymys, joka tulee eteen jossain kohtaa jokaisen elämässä. Jossain työhaastattelussa tai vastaavassa paikassa tulee eteen tuo kysymys, se on varmaa. Yhtä varmaa taas ei ole se, että mitä tuohon vastaat. Itse olen etsinyt omaa vastaustani vuosia…..ainahan sitä jonkinlaisia asioita keksii vastaukseksi mutta nyt olen ehkä löytänyt jonkintasoisen vastauksen kun katselen lapsiani.

Nyt istun junassa ja tyttäreni, joka tänään täytti 6 vuotta nukkuu sylissäni ja totean, että olen hyvä isä. Enkä tästä maailmasta mitään parempaa voisi mukaani ottaa kun sitten joskus on minun aikani lähteä. Kolme pientä lasta, joista jokainen on täysin erilaisesta muotista.

Vanhin lapseni saa minut pakahtumaan ylpeydestä. Miten rohkea ja järkevä pieni tyttö hän onkaan. Tänään päässyt nauttimaan tätinsä mukana erilaisten julkkisten seurasta (Tähkä, Happoradio, Ylppö….) ja hän on silti onnellisin siitä että sai olla rakkaan tätinsä kanssa Espalla makaamassa nurmikolla syömässä mansikoita. Tämä pieni tyttöni teki minusta isän…..6 vuotta tätä uraa ja monta toivottavasti vielä edessä.

Poikani kanssa pari päivää sitten ajelimme pitkin Joutsenon kyliä kuunnellen Eppuja sekä Elonkerjuuta laulaen mukana sen minkä palkeista lähtee. Poikani ja paras tyyppi tässä maailmassa kenen kanssa jutella höpöjä ja laulaa pari laulua.

Nuorimmaiseni, joka saa päiväni täyttymään naurulla ja rakkaudella. 3 lasta, 3 merkkiä siitä, että elämälläni oli sittenkin tarkoitus.

Hyvä isä……toivon ainakin olevani.

Tositeevee

Hesus.

Kai muuta ei voi sanoa tilanteessa, jossa televisio on täynnä tosi elämää. Uusimpana tähän kategoriaan napsahtaa sitten pimiän wapun äitiystositeeveehässäkkä.

Eli nyt siis koetan listata tositeevee juttuja tai siis ohjelmia lonkalta, joita muistan...olen lopettanut niiden seuraamisen aikaa sitten...kun huomasin että "perkele mullahan on yhtä tositeeveetä tämä mun omakin elämä".

Eli siis kokeilenpa listata pari...ehkä muutamilla kommenteilla:

A. Selviytyjät, kaiken pahan alku ja juuri. Tämä on oma mielipiteeni sillä tämä on varmaan ensimmäinen tositeevee ohjelma jonka muistan....Avaran luonnon ja Metsoloiden jälkeen. Ohjelmassa nakataan wannabe heeboja saarelle/muutoin vittumaiseen ympäristöön jossa sitten kisaillaan ja kieroillaan oikein olan takaa että joku sitten saa miljoonan ja hyvä kakkonen sata tonttua. Ekan kisan joka Suomessa televisioitiin muistaakseni voitti homoksi tunnustautunut mies. Ok tämä oli kiinnostavaa.

B. Suuri Seikkailu. Jollakin valopäällä välähti että "Hei joo tämä me kopioidaan ja tehdään siitä Suomi versio". Odotin että nyt perhan näytetään maailmalle närhen munat että suomalaisella sisulla eletään vaikka liito-oravan paskalla se pari kuukautta kisaillen veri suusta lentäen suomalaisessa maisemassa. JA PASKAT. Miten kävi? Muistan edelleen vain sen ekan jakson kun porukalle jaettiin Haltin kamat niskaan, maastopyörät ja näissä kiinni gps:t ja näillä kamoilla piti löytää siihen annettuun koordinaattiin jossa oli hirsihuvila ja laavu. Voittajat sai asua mökissä ja häviäjät siinä saatanan laavussa.....että mua sieppaa edelleen kun ajatteleekin. V*ttu.....gps:t....ja Taru Valkhiapää juontamassa.....mitä helvettiä? Puuttui vaan että olisi Hugo peikko vielä pompannut jostain puskasta ja sitä ohjailisi Taru.....hohhoijjaa...

C. Kaikkea muuta paskaa.....siis noita ohjelmia on niin paljon ollut ja on että ei voi käsittää. Haluatko nyrkkeilijäksi/rokkarin morsiammeksi/miljonääri Villen kusetettavaksi/kokiksi/......AAAAAAAAAAGH!

ja nyt sitten tositeeveetä siitä että joku saa lapsia....ja käsittääkseni 10 hyvin erilaista versiota samasta aiheesta.

Mun lapsuudessa telkkarista tuli Pikku Kakkonen, piirrettyjä, Spede Show, Vesku show, elokuvia, toimintasarjoja....Miami Vice, Taistelupari, Kaupunki Cowboyt, Hawk, Ritari Ässä, Ihmemies....tossa on laatua ihan hemmetin paljon. ...tai no toi Hawk...vai oliko se Katuhaukka niin olihan se ihan paska mutta hakkaa jonkun......."pettääkö puolisosi jos se laitetaan saarelle hemmetillinen kasa hottiksia ja heitetään muuten vielä tilatankki viinaa kaverin kurkusta alas"-tyyppinen ratkaisu...JOKA SEKIN ON TULLUT TELKKARISTA!

joo.....keksitään nyt sitten pari vielä lisää...jotka todennäköisesti tulee vielä joskus telkkarista...koska ne on kipeitä ideoita ja televisiohan menee kipeään suuntaan tahtoi tahi ei. Ekana tulisi mieleen "Narkkarille morsian", joka selittänee ihan itsensä, "Sokkokokki-hardcore versio" porukka tekee oikeasti sokkona ruokaa ja jokaisessa kalatiskissä on pallokalaa, meduusaa ja skorpionikalaa tiskissä josta pitäisi etsiä muikkuja, "Haluatko mäkihyppääjäksi" jossa otetaan katukuvasta 20 pahaa aavistamatonta kaveria, isketään sukset Puijon hyppyrimäen huipulla jalkaa ja hyppäämään....ja siis kaikkea....

Plaah...olkoon...mä alan kattomaan Southparkkia netistä.....se sentään on mutkattoman sairasta ja ketään ei satu....paitsi Kennyä..

Puutarhanhoitoa

Mahtavaa. On se mahtavaa kun on oma pihamaa missä möyriä ja tuunata sitä sellaiseen kuntoon kuin itsestä tuntuu. Ja samalla se on myös stressaavaa jollain omituisella tavalla.....puhumattakaan tapaturma-altiuden huomattavasta kasvamisesta.

Puutarhanhoito. Ihan kamalaa tämä on tietenkin tunnustaa mutta johtuen erään suomalaisen ex-ministerin ja erään wannabe julkkiksen tekstiviestittelyjen vuoksi joka kerta kun näen tekstejä "puutarhanhoitoa, näin hoidan puutarhaani +jne jne niin verkkokalvoille piirtyy tämän naisihmisen kuva.....bikineissä......yhhyhyhyy.....MIKSI ILE MIKSI?

Joo.......voiko silmät pestä fairyllä? Mielikuvituksen?

Noh...kuitenkin tässäpä päivänä eräänä koetin vaimon pyynnöstä poistaa kantoa maasta...sellaista ihan pientä. Ja joskus aikaisemminkin poistanut niitä lyömällä lapiolla paloja irti...ja yleensä kanto onkin murtunut ihan kivasti. No tällä kertaa kuitenkin kävi sitten niin että tempaisin kunnolla kantoon sen lapion kiinni, voimalla taivutus ja pala irti. Sitten uudestaan lapio toiseen kohtaan pystyyn ja voimalla veto.....ja FLÄDÄNG...ote irtosi, lapio kävi ääripäässä edessäpäin ja palautui näppärästi suoraan nyyteille. Tässä kohtaa vaimoni kysyi tirskuen vieressä että miten ihmeessä sulle voi aina tapahtua tuollaisia.

Vastasin kivuliaasti kuiskaten että "Koska mä teen niin paljon....", joka oli paskapuhetta.....mulle vaan sattuu noita....Lepakkomiestä jahtaa friikit kuten Pingviini ja Jokeri, Teräsmiestä kalju katkera hyypiö Lex Luthor, Hämähäkkimiestä Tohtori Mustekala ja Vihreä Menninkäinen ja mun kohdalla.....Wituiksmäniä jahtaa.....elämä?

Pari kertaa kivuliaasti jossain maanneena / hyppiessä vittua kivusta huutaen että miten helvetissä voi tosiaan tapahtua niin paljon meikäläiselle. Varmaan jos vaan makaisin tässä sohvalla niin pari päivää menisi ihan hyvin....ja sitten tipahtaisi joku kattopalkki munille tai ikkunasta syöksyisi jättimäinen dodolintu suoraan päälle.

Puutarhanhoitoa.....ei hemmetti ja taas Tukiainen palasi mielikuviin. Voidaanko vaihtaa puutarha sana vaikka.......en tiiä...joksikin muuksi. .....näin hoidan puutarhaani...että minua ottaa päähän....yläpäähän!!!!!

Muuten tässä meneekin sitten kivasti. Viime viikolla omalaatuisin uutisotsikko jonka näin oli muistaakseni "Homopingviinipariskunta sai vihdoin oman munan". Mykistävää. Hämmentävää. Yhtä hämmentävää on se että ihan sama mitä nykyään tapahtuu niin reportterit on heti Soinin Timen ovella kysymässä mielipidettä asiasta.....ihan sama mikä se asia on mutta kysymään on mentävä koska Timo tietää.....Timo tovereistaan totisin. Täräyttää totuudet tiskiin tiukassa tilanteessa tosissaan. Tiristäisi taatelistakin totuuden tenttaamalla. Tosi tiukka Timo.

..käviköhän kukaan vielä kysymässä Timpeltä että mitä mieltä se on tuosta pingviini uutisesta...

Kaikenlaisia sääennustuksia

Tänään tuli puheeksi kissa, joka ennustaa Etelä-Saimaassa sään eli sammakkoprofessorien ja mopon savusta ennustavien heppujen rinnalle on kehittynyt kokonainen legioona erilaisia ennustajia. Kehitin oman.

Puli-Jorman kesäennustukset

Puli-Jorman sääennustukset ovat saapuneet ilahduttamaan kesäisiä päiviämme, joissa sää on suurin murheen aihe. Tähän varmaan jokainen grillin ääreen itsensä kesäisessä kaatosateessa kaljapullo kädessä ja makkarapaketti vettyneenä toisessa on todennut kerta toisensa jälkeen. Nyt sammakkoprofeettojen ja Rilli kissojen rinnalle on saapunut Puli-Jorman ennustukset. Puli-Jorma onkin aikamoinen sääprofeetta ja asiantuntija asiassa kuin asiassa, varsinkin kun hän on ottanut muutaman napanterin liikaa SawonWiinaa, joka onkin tämä sisukkaan entisen yritysjohtajan lempijuoma. Kesäisin Puli-Jorma sekoittaa SawonWiinaan myös kiljua sekä lumenkaatopaikalta haalittua lunta joilla saadaan leppoisa kesäjuoma nimeltään ”Hiekoittajan erikoinen”.

Puli-Jorma käyttää ennustuksissaan pettämätöntä tekniikkaansa maata 25 napanterin jälkeen selällään pihamaalla ja oman miehisyytensä varjosta ennustaa tuleva sää sekä lämpötila. Tälle päivälle Puli-Jorma onkin jo tehnyt oman ennustuksensa, joka on seuraavassa:

”Alkhuillastaha ryöppyävää tundrapilveä, eteläkaakko neljäshataa. Porttaria puoli kuudelta. Russärö ketterää keskiketterää. Yöstä hiipivää isäntää.”

Näin saatiin taas Suomen kartalle ihan uutta verta meteorologian ihanaan maailmaan jossa kissakin voi olla ennustaja. Ennustan, tunnustan ja pahempaa on luvassa.

Fiilikset 2012 MM jääkiekkoturnauksesta

V*ttu.

Jarrulevyjä kynttilänvalossa

Mies. Mies on sellainen laitos, jossa periaatteet versus osaaminen on joskus hieman omalaatuisessa suhteessa toisiinsa nähden. Jos vaikka otetaan tilanne jossa pitäisi kasata IKEAn kirjahylly niin mies ottaa ensin ja purkaa koko paketin lattialle ja sitten yrittää kasata sen oman loogisuuden mukaan. Hetken väkerrettyään ja tapeltuaan toteaa sitten että on se perkele ohje kaivettava esiin…tästä jäi 24 mutteria ja ruuvia yli…ja sen kyhäelmän voisi myydä Salvador Dalin 3D teoksena "Valuvat kellot" modernin taiteenmuseoon....tai vastaavaa... No joku vuosi sitten totesin että jarrulevyt pitää vaihtaa silloiseen Tojota Avensikseen. Tietenkin ensimmäisenä googleen pönkittämään omaa ajatusta siitä että ”Eihän se VOI olla vaikea juttu tehdä” ja kuinka ollakaan niin siellähän sitä sanottiin että rengas irti ja vähän irrottelee jarrupaloja + jne diiba daabaa niin levy on irti ja uudet palatkin vaihdettuna. Jes! Tästä lähtee. Sitten mieleeni palautui erään mekaanikon sanat ”Joo tää sun Avensis sitten on sellainen missä on sellaiset ohuemmat jarrulevyt” sillä hän vaihtoi ne taakse jossain kohtaa. No meikäläinen iloisella mielellä ja täynnä mekaanikkotarmoa Motonettiin ja tiskille. ”Moi, haluaisin ostaa Avensikseen etupäähän uudet jarrulevyt ja jarrupalat. Niin ja sitten sellainen että Avensikseen on olemassa kahdenlaisia levyjä: ohuita sekä vähän paksumpia ja minä haluan ne ohuemmat.” Vastaus tuli hieman murtavalla suomella että ”Jåå-å, kyllä meillä on naita hyllyssä. Mä haen ne sulle. Ja tossa noi on ja kassan kautta sitten.” Minä iloisena poikana pihalle kassan kautta ja omalle pihalle. Auto parkkiin, tunkilla etupää ilmaan, rengas irti, jarrupalat irti, uudet tilalle, vasaralla kopauttaminen jarrulevyyn joka tipahti heti irti. Sitten aloin sovittamaan jarrulevyä palojen väliin……..jossa kohtaa alkoi ns. vittuhuutomyrsky. Se s**tanan torpedo oli myynyt sittenkin ne paksummat levyt minulle. Eli levy pakettiin ja naapurilta muistaakseni auto lainaan ja Motonettiin. ”Sinä sitten myit mulle ne paksummat levyt.”, ”Jåå-å nå niinpäs myin.”……….vitutti pikkaisen vaikkakin ne ohuemmat oli vähän halvemmat. Teki silti mieli työntää ne levyt sen myyjän hanuriini yksi kerrallaan ja käytännössä siis näyttää mitä tarkoittaa kun ”Ei mahdu, on liian paksu”. Pöljä myyjä. No eipäs siinä mittään….uusien levyjen kanssa kotiin ja paria hetkeä myöhemmin paketti valmiina oikealta puolelta eli uudet jarrupalat ja levyt. Ja siinä kohtaa huomasin että syksyinen ilta alkoi taittumaan sille pimeämmälle puolelle….kuten koko touhu alkoi kääntymään. Vasemmalta puolelta auto ylös, rengas irti, uudet jarrupalat paikoilleen ja kopautus vasaralla jarrulevyyn ”Klong”. Ei tapahdu mitään. ”Klong Klong”. Vieläkään ei tapahdu mitään. Tässä kohtaa huomautan että ainoa vasara jonka hommaan löysin oli taloutemme pienin vasara..jolla siis saa hakata listanaulojakin paikoilleen voimalla. ”Klong Klong Klong Klong Klong”…..ei heilahdustakaan. Sitten aloitettiin ns. voimalyönnit eli sen minkä jaksaa lyödä. ” Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong”…ei tapahdu mitään, ainoa mikä heiluu on koko perkeleen auto sen tunkin varassa. Hakkailen tällä samalla tavalla pitkän aikaa ja huomaan että tulee pimeää ja oikeasti ei enää meinaa nähdä. Sisältä hakemaan taskulamppu. Löytyy lamppu……muttei toimivia pattereita. Tässä kohtaa pinna suhisee ihan uusissa kierroslukemissa. Ainoa valaisuvaihtoehto jonka keksin oli tuikkukynttilät, joita kopaisin taskuun sen 3-5 kappaletta. Sanotaan näin että hieman vitutti pihamaalla vääntää hakkaamisesta vapisevilla lapasilla pieniin tuikkuihin tulia…ja koko ajatus muutoinkin vitutti synkästi. No tuikut tulilla ja taas hakkaamaan ” Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong Klong”. Nakuttelin siinä yhteensä toista tuntia kunnes alkoi väsymys olemaan luokkaa kova. Ja sitten piippasi päässä ja aloitin ns. raivolla hakkaamisen….eli sen mitä koko kehosta ja siitä saatanan pienestä vasarasta lähtee ” KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG KLONG” pieksin sitä jarrulevyä varmaan vartin ja sitten se tipahti irti. Lähes itkin ilosta siinä hempeässä syksyisessä illassa kynttilänvalossa. Uusi levy tilalle ja auto pakettiin muutoinkin. En vaihda enää ikinä jarrulevyjä muuta kuin koko auton kanssa toiseen autoon.

Elossa ollaan

Kuukausi takana ilman tekstejä. Tai no olen minä koettanut kirjoittaa mutta olen vissiin jonkinlaisessa kirjoittajanlukossa.....vaihtoehtoisesti mikään ei ole mennyt perseelleen.

Uutisissakaan ei oikein ole tapahtunut mitään ihmeellistä, oikeastaan lehdistö vaan tunkee sitä mitään sanomatonta shaibaa jos siis lukee pelkästään näitä iltapäivälehtiä joiden otsikot ovat ainakin vetäviä ja reippaasti harhaanjohtavia. Englannista kuulunut että Pippa on sotkeentunut pieniin ihmisiin ja vankeustuomio uhkaa...tai jotain tähän tyyliinhän se oli. Tuosta voisi saada mielikuvan että Pippa on sekaantunut oikein huolella pieniin ihmisiin...eli siis pienikokoisiin aikuisiin ja sitten on pitänyt tapahtua jotain hyvinkin omalaatuista että nasahtaisi tuomioksi 7 vuotta linnaa. No sitten selvisi että joku autossa oli osoittanut aseentapaisela ihmisiä. Täh? Omassa mielessäni siinä setissä on Pippa, pieniä ihmisiä, uhanalaisia eläimiä kyseenalaisesti sijoiteltuna....esim liito-oravasta tehdyt bikinit ja valkoselkätikkahattu tai jotain vastaavaa. Mutta ei taas lukijaa viilattiin linssiin.

Ennustukseni aikaisemmin Pohjois-Korean tilanteesta tuli toteen eli vitut ne mittään ole lopettaneet omia ohjuskokeitaan / vastaavia. Saivat vaan hetkeksi rajojaan auki että saatiin pari tölkkiä ruokaa ja sitten pystyi taas nasauttamaan ohjuksen maisemaan. En käsitä.

Kameran minä menin ostamaan ja koetan opetella ottamaan kuvia. Siinähän sitä on seuraava ilo kun alkaa niistä vituiks menneistä tilanteista ottamaan vielä kuvamateriaalia....jippii.

Oheinen kuva ei ole otettu tällä uudella kameralla vaan Tukholman risteilyltä jonne pääsimme vaimon kanssa lähtemään ensimmäistä kertaa ikinä. Kuva oli pakko ottaa sillä....no onhan toi nyt saakeli hämmentävä mokkula. Mitä tuon pitäisi kuvastaa? Itse olen nähnyt tuon tyyppisen näkymän...tasan 3 kertaa elämäni aikana ja joka kerta lasten lukumäärä on kasvanut. Siitä voi sitten miettiä että mitä se minun mielestä kuvastaa.

Joo......kesärenkaat pitäisi vaihtaa eli juttua alkanee pukkaamaan taas jossain kohtaa......plaah

Huumepoliisit

Uutisen innoittamana: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/sarjamurhaajajahti-paljasti-ranskan-poliisi-kayttaa-amfetamiinia/art-1288457296511.html

Piiritys oli kestänyt jo kaksi päivää. Terroristijohtaja Il Divo Skabum oli linnoittautuneena omaan 6 kerroksiseen kartanoonsa. Ranskan poliisi oli tilanteessa täysin voimaton. Sitten paikalle kutsuttiin huumepoliisit. Kyseinen porukka koostui eri hyökkäystaktiikoihin ja strategiaan erikoistuneista kommandoista. Yksi osa porukasta oli erikoistunut ratkomaan erittäin kimurantteja taktisia ongelmia, joihin he yleensä löysivätkin normaalista hyvinkin poikkeavia lähestymistapoja. He olivat LSD-kytät. He olivat mm. ratkaisseet murhamysteereitä joissa takana oli loppujen lopuksi ollut kansainvälinen jänisterroristijoukkio joiden tavoitteena oli tehdä maailmasta yksi suuri porkkana.

Toinen joukkio ratkoi tilanteita joissa jouduttiin nousemaan uusiin korkeuksiin heidät tunnettiin "pilvipolliisena". He tössyttelivät itsensä ylempiin kerroksiin ja yleensä nauroivat porukan pihalle.

Joo......no kaikkea sitä kuulee. Eikö niillä ole enempää henkilökuntaa että voisi vaihtaa vuoroa?

Mitä seuraavaksi? Piripäissään pörrääviä sairaanhoitajia, jotka ahdistetaan tekemään ylipitkiä vuoroja. No mutta.....hommaisivat enemmän porukkaa Ranskankin polliisi niin ei tartte kemiallisesti pittää ukkoja töissä....

Shit....it happens

Joskus elämässään sitä vaan joutuu niin sanotusti paskoihin tilanteisiin. Toiset heräävät esimerkiksi aivan vääristä osoitteista tahi sitten joutuvat onnettomuuksiin. Lapsiperheissä...meillä kakka on jokapäiväisessä elämässä. Kakkaa on kaikkialla ja se on myös sitä kautta puheissa. Ja mitä kaikkea se voikaan saada aikaan....

Poikamme kärsii vilja-allergiasta ja tätä kautta päästään siihen että tottakai laiskoina vanhempina EMME ole korvanneet tätä kuitujen saanti lähdettä millään kunnollisella korvaajalla. Vittu että voimme olla tyhmiä.

Eilen illalla poika huusi kivusta vessassa ja ei muuta kuin vauhdilla tsekkaamaan tilanne. Siellä on yksi reipas mies vääntämässä torttua....mutta tilanne muistutti sitä että joku koettaisi parkkeerata täysperävaunurekkaa mikroaaltouunin ovesta sisään. Eli ihan paska tilanne.

Taistelimme, väänsimme, punnasimme ja teimme porukalla kaikkemme että tilanne laukeaisi. Voin sanoa tässä kohtaa että paskin asia elämässä on se että omaan lapseen sattuu ja et voi auttaa. Voimaton. Se on se sana joka tilannetta kuvaa.

No mutta poika väänsi vedet silmissä homman loppuun. Harvoin menen hiljaiseksi. Mutta tilanteessa jossa tietää että reikä josta asia hoidettiin on tietyn kokoinen ja kun näki piikki paikalta mitä sieltä tuli niin veti hiljaiseksi. Teki mieli hakea kamera sillä voin sanoa että aikuisella miehelläkin olisi tekemistä siinä suorituksessa. Ja ei, tämä ei ole vitsi. Perkele.....olen ollut mukana 3 lapsen synnytyksessä ja olen ihan helevetin ylpeä pojastani....jäätävä homma.

En ottanut kuvaa vaikka hirveä halu oli napata tuosta villipedosta kuva joka sieltä pöntöstä kurkisti. Se oli kokoluokassaan kyllä mykistävä. Vähän kuin näkisit hiirenkolon seinässä ja sitten sieltä kömpii talviuniltaan karhu.

Käsittämätöntähän se on mutta on fakta että lasten syntymän jälkeen kakan tutkimisesta on tullut yksi iso asia elämässä. Onko se minkä väristä? Onko tekstuuri minkälainen? Onko kakassa elämää?

Mutta kakka on tärkeä asia ja itse asiassa elintärkeä asia. Karhu muodostaa pihkatapin perseeseen talveksi ja vastasyntyneen eka kakka on
myös omalaatuisuudessaan erikoinen asia. Tämän olen saanut kokea 3 kertaa tämän elämän aikana. Kovan kakan ulos pönkääminen, se taistelu,
se hien ja tuskan määrä jonka kruunaa lähes orgastinen tunne kun se vihdoin ja viimein tunkeutuu tähän maailmaan. Oh sitä tunnetta.

Kakka pyörittää maailmaa. Maaseudulla kakan tuoksu rinnastetaan rahaan. Kakasta saa energiaa biokaasun + jne muodossa. Luontaistuote kaupoista myydään kuitutuotteita jotta kakkaa tulisi enemmän ja helpommin. Leipäpussien kyljessä on merkinnät kuitu sisällöstä jotta kuluttaja
voisi katsoa miten tämän tuotteen myyminen helpottaa kakkimista. Koiran omistajat keräävät koiransa kakat pois kadulta jottei joudu silmätikuksi tai pitäisikö tässä sanoa ”kakkatikuksi”. Sanonnat ”shit happens”, ”Shit hits the fan” kuvaavat elämässä tapahtuvia ikäviä asioita. Pysähtyi kuin paska Junttilan tuvan seinään. Paskaaks tässä. Nyt löit kätesi paskaan. En välitä paskan vertaa (joka sanonta tänä päivänä on vanhentunut koska kakasta
pitää ja tulee välittää). Paskapää. Sanontoja on monia sillä kyseinen asia on tärkeä ja moniulotteinen asia ihmisen jokapäiväisessä elämässä.

Kaikenlaista paskaa sitä pitää sattuakin. No mutta paskaaks tässä. Kello on liikaa ja pitää lähteä nukkumaan. Kelloja siirretään taas parin yön päästä tunnilla eteenpäin, summa summarum se on IHAN PASKA JUTTU!

Vasektomian loppuhuipentuma

Ja niin saapui päivä jolloin tuli päätettyä että tänään käydään katsomassa että saatiinko sillä "leikkaussalikomiikkaa vol 3.0" setillä aikaiseksi se mitä pitikin. Aamuhan alkoi hienosti. Ensinnäkin aina....siis AINA jos tulee mieleen joku asia mikä voisi mennä vituiksi jos sille ei tee tasan sillä hetkellä ennen kuin mitään on tapahtunut niin tehkää se korjaava asia HETI! Viikko sitten sain tietää että poika oli tussilla piirrellyt saunanpaneeleihin. Aamulla näin sen tussin saunan lattialla ja ajattelin "Tuo pitäisi nostaa lasten ulottumattomiin", en nostanut sitten...vittu. Eilen illalla tyttären kanssa ulkona ja tyttö ajeli potkukelkallaan edes takaisin ja parkkeerasi sen autokatoksen eteen. Ajattelin että "No ton näkee sitten aamulla aika helposti, otanpa sitten sen pois tosta.". BANG! Peruutin potkuriin. V-i-t-t-u että olen välillä pöljä.

No eilen jo soittelin että mihin tuo näyte pitää viedä. Soitin keskussairaalan päiväkirurgiseen kysyäkseni että mihin "näyte" viedään. Ei vastausta. Soitin laboratorion osastohoitajalle. "Jaa että mihin näyte no kuule sitä varmaan pitää kysyä sieltä päiväkirurgiselta." Uusi soitto päiväkirurgiseen ja vastaus "No sen näytteen voi tuoda tänne.". Minä "Tota pitääkös se toimittaa jossain tietyssä aika välissä?". Hoitaja "Eikö sulle annettu mitään ohjeita siellä leikkauksessa?". Minä: "Iskettiin kaksi purkkia käteen ja sanottiin että 3 kk päästä näytteet tänne. Ja olin sen verran rauhoittavissa että vaikka olisikin annettu niin ei mitään hajua mihin ne olen tunkenut." (Tuolloin funtsin että jos nää pitää molemmat purkit täynnä tänne tuoda niin kuolema korjaa...se on varmaa). "No soitappa kuule sinne labraan mutta ne näytteet voi tuoda tännekin."

Reippaana poikana sitten lähdin näytettä viemään. Päiväkirurgiselle parkkiin ja köpöttely sisälle, purkki visusti taskussa. "Hei olisin tuonut kontrollinäytteen kun olin täällä vasektomiassa tuossa päälle 3 kk sitten.". Johon hoitaja lakonisella äänellä "Voi kuule se näyte pittää viijjä tuonne laboratorioon.". Mielessäni noiduin että on tämä yhtä persettä.....tuo tänne vie sinne tuo tänne soita tuonne....perkele.

No sairaalan pääovelle kipittäminen ja sitten infon tädiltä kysymään notta "Anteeksi missä täällä on laboratorio?" johon täti antoi vastaukseksi suoran käden......jolla osoitti selkäni taakse. Purkki tädille luukusta sisään.....siis vastaanottoluukusta...en siis pakottanut vetämään sitä näytepurkkia äänensuuntaan...ajattelin tarkentaa vaan...

Jeps......tuloksena pyöreä nolla eli niitä "elämää muuttavia Jani Sievisiä" ei yhtään näyteessä. Soitin siis tuloksen ja toisessa päässä täti oli hetken aika hiljaa kun sanoin tuloksen saatuani "No mutta tuohan on ihan hemmetin hyvä uutinen! Hyvää päivän jatkoa.".....se taisi jopa naurahtaa hieman. Höh...

Kaiken kaikkiaan koko homma siitä kun astuin päiväkirurgisella housut nilkassa leikkuupöydälle "katkolle" niin voi jälkikäteen sanoa että pokkaahan tuo vaan vaatii ja pitkää pinnaa. Pokkaa nepata housut nilkkoihin ilman rauhoittavia ja pokeria nyt vähän muutenkin. Mutta hyvinhän tuo meni vaikkakin joku tuostakin jonkinlaisen trauman saisi itselleen kehitettyä. "Onko sun kivekset varmasti molemmat laskeutuneet?" ....vittu mitä vittuilua päälle kolmekymppiselle kaverille jolla on 3 lasta. Ja kai nekin tajuaa vaihtaa maisemaa jos nuori likka yhtäkkiä ilmaantuu skalpellin kanssa tuijottamaan... :)

Joo......nyt sitten oksennetaan. Perhe harrasti tämän ilon jo minua ennen ja jaksoin olla ilman sairastumista näinkin pitkään. Parasta tässä on tietenkin se että on vaimon syntymäpäivä vielä kaiken lisäksi. Heh heh.

Lahjaksi hommasin lahjakortin kauneushoitolaan ja mietin vaan tuossa sitten että miten riskaabelia sekin on. Se saattaisi jollekin naiselle vihjata että "tee nainen ittelles jottain...minä maksan". Meillä asiaa osataan käsitellä siten kuten sitä pitää käsitellä....pitäisi siis tehdä jottain...minä maksan XD

Enemmän ehkä pelkäisin palautetta jos antaisin vaimolle ensin kirjekuoressa 1 hengen risteilymatkan Tallinnaan ja heti perään toisessa kirjekuoressa valmiiksi maksetut rasvaimut, silikonit +jne jne. Uskoisin elinkaareni päätyvän sellaisessa tilanteessa omaan leivinuuniimme hitaalle kypsytykselle.

Olen onnellinen siitä että olen aikoinani löytänyt ihmisen vierelleni joka on A. ollut riittävän hullu mennäkseen kanssani naimisiin B. ymmärtää omalaatuista huumoriani (tai on vaihtoehtoisesti sen verran vajaa ettei välitä) ja C. jota rakastan yli kaiken.

Sauvotaan niin saatanasti

Kyllä. Eilen kun olin toennut edellisen illan ahertamisesta, jossa nosteltiin hikimökissä olutta ja konjakkia kavereiden kanssa, päätin että huomenna hiihtämään tuli mitä tuli.

Olen hiihtänyt edellisen kerran 2 vuotta sitten jolloin hiihdin Vaasassa takapihalle 30 metriä pitkän ladun lapsille. Sitä edellinen kerta meneekin aikaan kun esikoinen oli vielä vauva. Eli ihan helvetin kauan.

Sitten päästään siihen, että jokaisen hiihtokisan jälkeenhän kun kysytään jälleen kerran suomalaiselta hiihtäjältä että mikä meni perseelleen niin vastaus on "Voitelu". Illalla pohdin sitäkin että kyllä voiteet suksieni pohjassa ovat siltä samalta vuodelta kun olen pitemmän matkaa hiihtänyt. Eli pitoa ja luistoa ihan yhtä paljon.....eli ei ollenkaan.

Aamulla vaimo soitti hiihtolenkiltä Pirkanmaalta, että "Perse ylös ja hiihtämään". Teki mieli jättää hiihtämättä sillä melkein iski normaali "jos nainen käskee niin enpähän tee" mutta no onneksi se oli vain hetken tunne....tai no onneksi ja onneksi.

Sitten ei muuta kuin aamupalat naamaan ja kamat kantoon. Sillä piti kävelle lähimmälle ladulle. Ja tietenkin sportstracker piti ladata puhelimeen + laittaa sykemittari.....ja fleeceasu ettei tule kylmä...ja reppu mukaan johon juotavaa.....ja helvetin isot kiikarit jos vaikka katselisi luontoa jossain kohtaa....hetkinen joo ja se kaikkein lämpimin ja paksuin pipo päähän ettei korvat palennu....joo ja villasukat ne pitää olla.

V-i-t-t-u että miten tyhmä ihminen voi olla. Se on lähdössä hiihtämään ja pakkaa päälleen enemmän vaatetta kuin keskiverto sissi -30 asteen pakkaseen kun on menossa viikoksi kuusen alle väijymään olematonta vihollista.

Reippaasti silti tepsuttelin itseni kohti latuja. Matkalla katselin että oi voi miten on kaunis keli. Ja hanki näyttää sille että se kantaisi. Joo nyt mä vedän sukset tässä jalkaan ja tosta tempaisen peltojen yli ladulle. SUksi 1 naps ja suksi 2 naps jalkaan, sauvat tosta noi ja sitten ei muuta ku voimalla maisemaan. Tienpenkalta oli pudotusta jonkun verran ja siitä sai hyvän vauhdin. Tunsin miten lensin kohti tuota aurinkoista maisemaa kuin itse tuuli. Ja sitten kaikki meni ihan vitulleen. Ensi paukahti hangen läpi sauva nro 1, sitten humpsahti hangen sisään oikea ja heti perään vasen suksi. En ehtinyt nakkia sanoa kun makasin omien suksieni päällä jotka tosin olivat 50 cm hangen sisässä. Ja samaan aikaan kuulin miten selkäni takana ohiajavat autot hiljensivät kohdalla katsomaan tuota irvokasta näkyä missä hieman ylipainoinen karvapipoinen mustiin pukeutunut, sininen reppu selässään oleva pula-ajan Mietaa nauraa selällään suksisauva selän alla. Vittu että hiihtäminen on kivaa ajattelin.

Siittä hangen läpi tielle.....sykemittari piippasi että nyt meni päälle 160 sykkeet. Kiva perkele en ole edes ladulla ja kalorit palaa yhtä lujaa kuin pinna.

Kamat kantoon ja tietä pitkin kiltisti ladulle.

Pääsin ladulle. Sitten oli kaksi vaihtoehtoa, joko ensin ylämäkeen kohti läheistä lampea kyltin mukaan tai sitten alamäkeen peltoa pitkin. Tässä kohtaa ajattelin että "jos vedän ekaks ton alamäen tällä kunnolla niin takasin tota mäkeä en kyllä tule". Eli ylämäkeen. Sitten sukset jalkaan ja sauvomaan. Tässä kohtaa huomaan että vittu....vaimon vaparinsauvat mukana.....vittujen kevät. Menee tasan kuin Strömsöössä!! Matkaan hiio hoi. Eka työntö tuntui sille että teki mieli ottaa ne sukset jalasta ja paiskata läheiseen männikköön ja hölkätä kotiin. Ei luista eikä pidä. No mutta tänne on tultu niin perkele hiihdetään.

Eka 20 metriä takana ja tulee ensimmäinen vastaantulija. Hirveen kivoisa hiihtokamoissa. Jotka sai itseni ajattelemaan omia kamojani. Mulla oli n. 500% enemmän kamaa päällä kuin sillä kaverilla oli. Kiva. Ja ylämäkeä koko perkeleen alku. Läpsyttelin sen ylös pelkillä sauvoilla sillä pitoa ei ollut. Jännään muotoon menee tuommoinen sauva kuin oikein lujaa lykkää...kaksin kerroin lähes.

Mäen päällä itkin vähän. Sattuu.

Sitten ei muuta kuin jatkamaan matkaa. Sitten tajuan että "HELVETIN HIENOA!"....mono hankaa jäisen ladun reunaa oikein huolella. Joka on niin kiva asia että en osaa kuvailla. Lykkäys, jarrutus, lykkäys jarrutus....ja jarrutus tuli tuosta monosta. Jos olisi ollut linkkari mukana niin olisin vuollut reunat helvettiin niistä monoista.

No mutta periksi ei perkele anneta.

Vastaan lykkii kaukaisuudesta n. 99 vuotias pappa....ihan vitun lujaa minuun verrattuna. Yritän näyttää edes sille että tiedän miten pitäisi hiihtää ja koetan olla huohottamatta. Moikkaamme papan kanssa. Pappa katoaa taakseni....siirryn omaan perinteiseen eli "hapuroiden, huohottaen eteenpäin".

Tulen kohtaan jossa alkaa helvetin jyrkkä alamäki. Eka ajatus joka tulee mieleen on sama kuin baarissa hirveässä pierussa ja käy mielessä että "Ottaisiko vielä yhden paukun....ei saatana aamulla on ihan kamala darra jos otan". Eli käännän sukset ympäri ja takaisin päin.

Monot vaan jatkaa jarruttamista.

Hetken päästä vastaan tulee isä ja poika......poika vetää kuin Myllylä aikoinaan minuun verrattuna...siis hiihtää paremmin. Vituttaa taas.

Takaisin mennessä ajattelen että "Perkele nyt tämä sujuu kun on alamäkeä". No eipäs suju.....ne monot jarruttelee edelleen ja meinaan vähän väliä olla turvallani.

Pääsen takaisin tien luo. Hörppy mehua ja miettiminen että jatkanko matkaa vai pistänkö pakettiin kamat ja takaisin tietä myöten kotio.

TIen yli, sukset jalkaan ja maisemaan. Tulen isolle pellolle samantien joka viettää alaspäin. Ajattelen ensin että "JES alamäki. Nyt mennään lujaa.". Puolessa välissä mäkeä ajattelen "Voi vittu miten pitkä mäki.....ja tätäkö pitäisi tulla takaisin...ei saatana.". Mäen jälkeen nousen ylämäen jonka päältä lähtee kelkkareitti kotiopäin ja vaihtoehtoisesti latu eteenpäin. Latua pitkin lähden limpsimään...kunnes sulee taas perkeleellinen alamäki. Tässä kohtaa nostan kädet ilmaan, vedän uukkarin ja painun kotio suksineni.

Kotona katson Sports Trackerista että miten monta kymmentä kilsaa vedin.....ei perkele...8km kaikkiaan. No mutta elossa ollaan.

Hiihdän taas.....joskus.

Pohjois-Korean tilanne my version

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/lapimurto-pohjois-korea-keskeyttaa-ydinohjelmansa/art-1288452123241.html

Niin……edistysaskel. Vuosia ellei vuosikymmeniä lähinaapurisi Viljo siittä 3 talon päästä uhkailee että ”Mie teen täällä sellaista pommia perkele, että ku se tulloo valamiiks ni siun tuvasta ei jiä ku märkä läikkä ku se mossahtaa siun tuvan alla, pirkele! Ja eläkä tule tänne kahtomaan tae mie ammun tykillä tuota seinänuapuria jotta läsähtää!”

Sitten sinä
vittuunnuksissasi vedät kaivurilla tämän naapurin ainoan tien paskaksi ja naapuri ei pääse ruokakauppaan valovuoteen. Uhittelu edelleen jatkuu..
”HET TIE KUNTOON TAE MIE TIEN PERKELE ISOMMAN POMMIN! JA KATO NYT MIE MOSSAUTIN JO NAAPURIN KOERANKOPIN PASKAKS! SE O SIUN VIKA!”
Ja kun tätä on jatkunut useita vuosia niin sitten viimein riutunut naapuri nostaa kädet ilmaan ”Elä ennee! En mie jaksa tätä pommija tehhä loppuun.
Eehä mulla ies ou tarpeiks asti räjähteitä perkele, sytkäribensaa vuan.” Ja tästä hyvästä sinä vedät tien kondikseen ja annat vielä naapurille siitä hyvästä että se ei ENÄÄ uhittele pari puikkoa kossua ja puoli homeisen ruisleivän.

Ja sitten kun tilanne rauhoittuu ja tomu laskeutuu ja olet käynyt toteamassa että eihän sillä pommia ollutkaan. Makaat omassa sängyssä, laitat silmät kiinni ja nukahdat…..samassa naapurin pihamaalla syttyy taskulamppu. Valokiila halkaisee pimeän syysillan ja seuraa polkua naapurin pihalta läheiseen metsään.

Lapioinnin ääni vain katkaisee kuusen oksalla istuvan oravan onanoinnin ja hiljaisuuden muutenkin. Sitten pimeydessä alkaa kuulua kuiskauksena ”Hi hi tihihiii…..ee se hölömö tajunna että miehä sain sen pommin jo valamiiks par viikkova sitten. Kihi. Nyt siitä perkeleestä mie tien sosetta a la Viljo ja sitten mie kusen sen kaevurin tankkiin.”

Tässä on minun versio Pohjois-Korean tilanteesta ja miten minä sen näen.
Hei tämähän oli samalla profetia! Olen uusi Nostokurki....ei kun...Norske.....mikä perkele se oli...Nostradamus!!! Just se.

Ah ja tänään Niinistöstä tulee pressa ja profetioin että....mikään ei muutu. Aurinko ei pala lämpimämpänä, linnut ei laula lujempaa ja krapula aamuna hiljempaa. Talous on edelleen perseellään...minun, sinun ja valtion.

Kevät tulee! Ja Nykäsen Masa pääsi pois linnasta!

Elossa ollaan

Joo pitää laittaa huolestuineilla kanssaihmisille viestiä tännekin että elossa ollaan. Tässä kun on taas terveenä niin elämä pyörii sitä normaalia rataansa eli työn ja kodin väliä tulee hinattua. No onneksi työ tekijäänsä myös kiittää ja kotonakaan ei ole ongelmia. Paitsi uutena asiana tietenkin pojan kaulassa oleva fisteli. Ketä kiinnostaa niin guuglatkaa.

Poikä käväisi lääkärissä missä kuulemma hemmetin vapisevin käsin setä työnsi pojan kaulassa olevaan fisteliin...joka siis kanava mallia ylimääräinen sellainen...no niin siis lääkäri oli työntänyt vapisevin hanskoin jonku piikin sinne kanavaan. Oli tällä kertaa kuitenkin kiinni eli ei päässyt selvyyteen että minne se kanava johtaakaan. No mitäpä lääkäri pojalle antoi tästä "nyt pieni poika setä työntää näillä vapisevilla handuilla tän piikin sun kaulaan" tapahtumasta ns. reippauskompensaatiota? Tarran. Siis mitä helvettiä? Tarran?

Itse tietenkin olen aikuinen enkä saanut mitään vasektomiassa tapahtuneista traumaattisista asioista saatikka sitten etusormi hanuriin tilanteesta mitään......tai no tarjosin mä itselleni paukun jos toisenkin. Mutta jos joku perkele olisi antanut reippaudesta tarran niin.....en tiiä....olisin varmaan itkenyt.

Pojalta myös aikanaan otettiin verta sormen päästä useammasta reiästä kun ei käsivarresta löytynyt suonta...eikä täti alkanut sitä piikillä etsimäänkään. No viereisessa tuolissa ollut n. 8 vee poika huusi veren ottamisesta kuin lusikalla tapettava sika ja samaan aikaan oma poikani 2,5 vee vaan istuu rauhallisena kun täti ampuu uutta reikää sormen päähän. No mikä oli kompensaatio tästä.....varmaan 2 sentin arvoinen lelu joka tarjoiltiin semmoisesta isosta pöntöstä jossa oli varmaan sata tällaista samanlaista lelua. Itse olisin varmaan napannut koko pöntön ja jos olisi tullut napinaa niin olisin sanonut vaan että se on nyt oikeasti tällä sujut senkin verenimijä.

Fisteli......kanava kahden ontelon välillä.......joskus tuntuu että tietyillä julkisuuden henkilöillä on myös fisteli...suoraan päästä toiseen päähän.

Virukset, taudit, lastenohjelmia ja kaikenlaista muuta pastaa

Olen tämän todennut jo aikaisemmin mutta kun Jumala loi aikoinaan juttuja ja judansseja (uskon kyläkin evoluutioteoriaan mutta se ei ole yhtä hauska) niin tauteja ja vastaavia aiheuttavat pikkupaskiaiset se kyllä loi tasan krapulapäivänä. Edellisenä päivänä oli ottanut hapanta, jonka oli juuri samana päivänä kekkaissut Aatamin kanssa ja sitten siinä morkkiksissaan vasta luodun puskan ääressä oksentaessaan kekkaisi taudit. On nämä nimittäin sen verran syvältä perseestä.

Perhe ollut kipeänä useamman viikon ja itse nautiskellut mm. kurkkukivusta joka sai jopa yhtenä yönä itkemään....ihan pikkuisen mutta oli se sellainen kipu että ei paljoa ollut vaihtoehtoja. Ah joo ja parasta koko roskassa oli se että tuli vielä aivastuspuuskia. Tuollaisessa kurkkukivussa jossa oman syljen nielaiseminen vaatii asenteen hakemista ja itse suoritus sitä sisua ihtiää niin tuollainen aivastuspuuska...se on NIIN VITUN IHANAA NOTTA PERKELE! Jännä fiilis kun aivastaessa meinaa taju lähteä ja tekee mieli huutaa. No joo toista viikkoa tätä on nyt saanut nauttia ja nyt kun luulee paranevansa niin kurkkukipu meinaa tehdä comebackia ja samaan vauhtiin toisen korvan tinnitus, joka kestää sellaisen 5-10 min kerrallaan. Jos tuon pöpön olisi kekkaissut tehdä joku hollantilainen tutkija niin olisi netsinyt käsiini ja hakannut harpilla polveen.

Joo....pressanvaalit loppui. Onneksi.

Tässä on nähtävästi menossa seesteisempi kausi omassa vituiksmän putkessa. Oikeastaan ei ole kussut mikään...toisaalta ei ole voinut oikein tehdä edes mitään, vain maata paikoillaan ja vetää buranaa. Oli noitten lääkkeiden kanssa vaan vähän hupailua kun ei burana oikein potkinut ja tuli vetäistyä se 3000mg yhden vrk aikana ja päälle sen 1000mg paracetamolia. Buranaa jos vetää liikaa niin suolisto alkaa vuotamaan verta ja jos vetää liikaa paracetamolia niin maksa pettää. Jossain kohdassa olin valmis paskantamaan vaikka verta jos olisi vaan saanut sen kivun hiiteen.

...pojan kanssa katsotaan tässä samalla lasten ohjelmia. Kuka valopää näitä kehittelee? Juontajapoika puhui Nikko-auton ohjaimeen eli piti sitä radiopuhelimena. No joo......osa lastenohjelmista on sellaista soopaa että olen usein miettinyt että minkälaisissa opiaateissa esimerkiksi Katti Matikaisen juttuja keksitään. Teletapit......voi Jesus...olen eläissäni katsonut sen kerran alusta loppuun. Olin tokenemassa polvileikkauksesta ja aivan törkeissä soosseissa lääkkeistä....nauroin heti alusta loppuun asti kokoajan.

Onneksi en ole se joka keksii lastenohjelmia.....saati että olisin juontaja...se olisi kyllä jotain Nasse-setä feat. ToukoPouko tyyppistä settiä jossa sunnuntai aamun suorassa lähetyksessä VillePille pienissä tärinöissä ja vapinoissa kertoisi lapsille elämän realiteetteja.

Aikuisille pitäisi olla myöhäisillassa "Kännichatti" missä juontajakaksikko olisi ihan sellaisessa reippaassa seilingissä. Sitten sinne saisi soitella muut samaisessa kondiksessa olevat ja tilittää vaikka ex tyttö/poikaystävistään...tai pomoistaan. Jonkun näppärän ristikkopelin siihen voisi ympätä josta voisi voittaa pääpalkintona vaikka bussilipun katkolle.

Joo....kaikenlaista. Yhdessä lastenelokuvassa oli poikapuolisella lehmällä (eli suomeksi sonnilla) utareet........mitä vittua minä kysyn? Onko se nyt ihme että lapsista kasvaa ihan helvetin kieroon kasvaneita kun sonneillakin on tissit. Sonnilla tissit...voi nyt helvetti.

Reseptejä

Hemmetti, meikä kerran meillä kovasti kokkailee...kokkaillut siis jo jonkin vuoden ajan meidän perheessä. Itse olen tämän kontolleni ottanut koska se on hyvää vastapainoa tieteelle.....jossa on paha heittää nyrkillinen faktoja, hyppysillinen valhetta ja koko paska koristellaan sitten kermalla, viinillä ja homejuustoilla. En ole kokeillut mutta uskoisin että, ei näin.

Paahtopaisti:

Paahtopaisti, otetaan sitä sellainen kimpale jolla pärjää ja annetaan sen
ensin lämmetä huoneenlämmössä niin ettei enää....no ole liha kylmää XD

Sitten paistellaan kiinni jokapuolelta pannulla ja tuikataan uuniin.
Lämpömittarilla kannattaa tsekkailla sitä sisälämpötilaa että on siellä
55-60 sektorissa ja mitä kuumempaa sen verettömämpää. Itse vetänyt tonne
60 asteeseen niin on kivan punakkaa lihaa...sellaista "krapula-aamun silmäpunoitus"
tyyppistä.

Sitten se tärkein eli marinadi.....kyllä kyllä toiset marinoi etukäteen ja toiset marinoi
jälkikäteen. Itse olen kokeillut molempia versioita ja jotenkin tämä jälkiveto on parempi.

Oma marinadi mitä olen tehnyt nyt parina viikkoa on seuraava:

~1-100000 dl soijakastiketta (vähän riippuu siitä että miten paljon lihaa ja minkälaisessa astiassa tai pussissa marinoinnin tekee...toi vika nro on tasoa koko lehmälle)

1-20000 rkl fariinisokeria....en tiedä miksi laitoin mutta...no laitoin sitä että saa makeutta suolaisuuden kanssa samaan aikaan

2-satabiljoonaa valkosipulia ...mä tykkään valkosipulista....oman maun mukaan

Mustapippuria jälleen oman maun mukaan

Kaapista löysin tota...mikä se nyt on japanilaista riisietikkaa...sitä tuli lorautettua myös...pari teelusikallista....

viskiä tai vastaavaa....saa laittaa marinadiin tuomaan iskua tai sitten iskee vaan suuhunsa sitä sitä marinadia askarrellessa.....vaikutus menee kuitenkin lihaan....huom. löysentävä vaikutus....toisilla....riippuu miten paljon sitä kittaa.....maalasin itteni nurkkaan...vittu

Nämä vetelee vaikka sauvasekoittimella sekaisin tai jos on hakannut ne triljoona valkosipulia veitsellä soseeksi niin sitten ei oo pakko.

Liha pussiin ja marinadi niskaan, pussista ilmat hiiteen ja jääkaappiin marinoitumaan. Vuorokauden päästä pitäisi maunkin olla siellä lihassa.....ja sen viskin kanssa jos on lätrännyt niin sen vaikutuksen loputtua on tollanen sopiva kohta ottaa maistiaiset. Jos ei pysy pala sisässä niin sitten kannattaa antaa marinoitua vielä pari tuntia ettei mene hyvä liha hukkaan.

Joo jatketaan jossain toisessa kohtaa sitten kun on taas joku fiksun tapainen reseptintapainen osunut kohdalle.

t. soppamies

Tautia, presidenttipeliä ja kaikenlaista

On tämä mahtava vuoden alku. Tautia koko perheessä vaikka molemmille lapasille jaettavaksi ja pisteenä iin päälle meikäläiselle iskeytynyt virustauti.

Ja sitten opettavainen tarina silmätulehduksesta ja miten sitä EI selitetä omalle lapselle.
Toissailtana vanhimmalla tyttärellä myös alkoi rähmimään silmä (2 nuoremmalla oli jo siinä kohtaa silmätulehdus) ja sanoin tyttärelle että "Sullakin on silmätulehdus" ja otin oikean käden etusormella rähmän pois. Tytär kysyi: "Isi miten mulla voi olla silmätulehdus jos en ole koskenut Leon tai Saaran silmään" ja minä selitin näyttäen että "Jos katsos Leo kaivaa silmää sormella ja sitten koskee vaikka oven kahvaan niin siihen jää pöpöjä ja sitten sinä kosket siihen kahvaan ja hierot silmää....". Tajusin vasta seuraavana päivänä että mihin tarinan lopetin...siihen että tökkäsin saatana sen sormen silmään jossa oli sitä tyttären silmä rähmää. No mulla on resepti silmätulehdukseen kun alkoi näppylää työntämään silmäluomeen. No työterveyshoitaja pyyteli kovasti anteeksi kun nauraen saattoi mut ovelle.

Mitäs muuta? Joo aah joo pressanvaalit.....sikäli mahtavaa seurata tätä tilannessa jossa on kaapista ulos tullut kaveri. Sikäli olen tästä tilanteesta onnellinen että olen oppinut kanssaihmisistä uskomattoman paljon uutta. Pettymyksen kauttakin voi oppia hyvin paljon uutta...ja voi sitä pettymyksen määrää. Kaverini kertoi että hänen kaverinsa oli Haavistosta maininnut seuraavaa....tai no en muista tarkkaan mutta tähän tyyliin: "Haavistosta saa tulla pressa kunhan ei tule minua homostelemaan.". Koetimme miettiä tämän lauseen sisältöä päivänä eräänä. Emme saaneet tähän mitään logiikan häivääkään. Halonenkaan ei tullut koko kaudellaan minua lääppimään mistään puskasta, eikä Koivisto pedofilioimaan minua lapsena. Sikäli vaan mietin että oikeasti, mitä vittua?

Ja näyttää myös olevan niin että jos joku teistä lukijoista kommentoi jossain tätä tilannetta vastaan saati että olette äänestämässä Haavistoa niin olette myös homoja. Logiikan kurssia en koskaan suorittanut mutta jaksan edelleen uskoa että jos olisin äänestänyt Halosta niin olisin lesbo. Vaikka olenhan minä...määkin tykkään tytöistä. Olikos se lesbo......facebookin mukaan oli..... ;)

Vituttaa koko vaalit tällä hetkellä. Viimeisen vuoden aikana jokaisesta facebookin käyttäjästä on kuoriutunut kunnon poliitikko tai vähintään poliitikon kätyri....tai antikätyri...ei ku.... Ollaan niin valmiita kommentoimaan ja pistämään erilaista pilkkavaa kuvaa vastaehdokkaasta pitäen tätä hauskana asiana. Minkähän takia yksikään poliitikko itse ei ole keksinyt tätä nerokkuutta, olisi vaan Väyrynenkin laittanut mukirahat kiinni "Haavisto on homo." mainoksiin tienvarsille.....

Tässä kohdassa voin tunnustaa vihaavani kahta asiaa maailmassa...no kaksi on päällimmäistä asiaa: 1. Typeryys, perustelematon sellainen ja 2. tilliliha, vittu mitä paskaa.

Typeryyden osalta sanon sen että jaksan riidellä aika pitkään asiasta kuin asiasta mutta siinä kohdassa kun mennään ns. typerälle sektorille, jossa parhaana perusteluna on "Siksi" niin silloin piippaa kiinni. Väittelyyn ei pidä koskaan lähteä mukaan jos ei ole olemassa hyviä perusteluita ja "Siksi" ei ole mikään perustelu. Ja voi perkele jos joku vetää kristinuskon vielä mukaan niin voi vittu...mulla on heille yksi...ei korjaan 3 sanaa: George W Bush. Ja näin päästiin varmaan jollekin FBIn listoille myös tällä blogilla.

Äh....kävelin pommiin ja aloin käymään politiikkaa läpi. Minä ole edes äänestänyt riittävän montaa kertaa että voisi sanoa olevan kompetenssia sanoa politiikasta mitään. Vituttaa sikäli todeta vaan tämä että jokainen äänestäköön sitä ehdokasta joka tuntuu oikeammalta. Tuntuu oikeammalta......eikös virkoihin valita yleensä pätevämpi?

"Jos noi on kättelemässä itsenäisyyspäivän juhlissa niin en kyllä kato sitä ohjelmaa"....voi nyt vittu saatana oikeasti...

VR ja trigonometria

Oi oi mikä viikko tässä perheessä VR:n osalta. Allekirjoittanut oli VR:n takia uskomatonta kyllä LIIAN aikaisin palaverissa Helsingissä, aloitetaan siitä.

No niin eli tällä hetkellä paras, ehdottamasti paras tekosyy on VR jos on myöhässä esim. palaverista tai vaikkapa hautajaisista. En ole kokeillut mutta uskon selityksen menevän läpi myös mahdollisesti vaimoille/tyttöystäville yön pikkutunneilla kun isäntä könyää kotiin tukevassa sivumyötäisessä ja tulee kysymys "MISSÄ SÄ OLET OLLUT?", "Hik....odhotha....hik...shiis khato munh phiti tulhta khotiin ahjoissa mutha jhuna oli mhyöhässä...hik", "Oi kulta tule tänne mamman syliin, voi raukkaa...otat sä vaikka kuule oluen kun sulla on ollut niin kamala yö."

En ole kokeillut mutta ei tuo nyt kaukana ole kuitenkaan totuudesta.

Entäpäs sitten se että meikä menee palaveriin ja olen itse ajan sopinut ajatellen että "Joo, juna lähtee tohon aikaan, sen Pitäisi olla perillä tohon aikaan eli jos siihen pistää turvaväliä sen normi puolituntia niin...joo mä ehdin hyvin". No sitten olenkin yhtäkkiä palaveripaikan oven takana päälle puolituntia etuajassa...no mutta selityksenä pystyi käyttämään..."VR ei kussut mitään jota oletin tapahtuvan että sori täällä ollaan".

Sitten tullaan tähän päivään...tai no aloitetaan eilissä illasta. Eli vaimon kanssa katseltiin kuvia siitä miten ukot korjailee sähkölinjoja...jälleen. Jossa ehkä paras lausunto kaverilta oli että "Joo sukset on tosi kätevät paikoissa missä niitä voi käyttää ja sellaisissa missä ei voi niin sitten kävellään.".....mahtavaa.... Siinä katsellessa mietin että huomenna eli tänään vaimo lähtee matkaan tyttären kanssa junalla....no toivotaan parasta. Samalla sanoin vaimolle että "Eikö ne nyt perhana tajua kaataa niitä puita sen verran leveältä että niitä EI kaadu sähkölinjoille". No työkaveri tänään hieman valisti että niitä linjoja on jokunen tuhatta kilometriä Suomessa eli aika mahdoton homma.

Tänään...vaimo ja tytär matkaan Joutsenosta Kuopioon 11.24....n.13.30 tuli puhelu vaimolta: "Ollaan sitten Kouvolassa nousemassa bussiin. Ajolinjoille kaatunut puita.". Meikäläisellä alkaa mietintämyssyä taas kuumottamaan....no niitä junaraiteita EI ole niin paljoa etteikö voisi käydä niitä läpi tavalla joka nyt menee ihan järkeen eli jos puut olisi vaikka 25 metriä pitkiä niin vähintään 25 metriä puoleltaan puuta pois. Jos se puu ei hyppää niin se ei linjaan osu millään. Uskon että osa näistä hommista vastaavista ovat olleet matematiikan tunnilla trigonometrian kohdalla nostaneet klapin pystyyn ja kysyneet "Missä vitussa näitä muka tarvitaan?".

No sitten tulee kello...olikohan n. 1530..."Moi. Ollaan kohta sitten muuten Mikkelissä.". Mitä mitä mitä?! KOHTA MIKKELISSÄ? Kouvolasta matka oli jatkunut Mäntyharjulle missä taas ah niin turvalliseen junaan ja sillä Pieksämäelle ja sieltä bussilla Kuopioon.....

....no onneksi vaimo saanut nukkua pari yötä kunnolla kun on kaksi nuorimmaista papalla Pieksämäellä. Veikkaan muutoin että vaimo olisi saattanut jossain vaiheessa asioita hoidelleille sanoa että "Ennustan, tunnustan ja pahempaa on luvassa.." Tai no se on aika rauhallinen.....joka myös on pelottavaa joskus.... :)

Joo.....tosta myöhässä olemisesta.....mitenköhän menisi tilanne loppuun kun tyttölapsi heittää poikakaverilleen että "Kulta, mun on pakko kertoo sulle et mä olen nyt pari kuukautta "myöhässä" mut se on varmaan VR:n vika"

Plaah.....valtionrautatiet. Jos joku VR:ltä lukee tätä niin ei muuta kuin tsemppistä....teillä ikävä kyllä tuo wituiksman iskee enemmän kuin missään muualla...

Autoilu on ihan vitun kivaa

Pienen lomareissun (tai siis vaimolle rauhaa vuosien jälkeen projektin) jälkeen on hyvä nollata tilanne muutamalla ajatuksella niille jotka eivät vittusaatana tajua pitää sitä turvaväliä edessä ajavaan autoon.

Miten vaikeaa on tajuta se, että ensinnäkin jokaisessa autossa kuskina on aito kusipää. Minä olen, sinä olet, hän on, me olemme, te olette he ovat....jokainen. Joka ainoalla ratin takana olijalla on oma kusivarantonsa siellä pään sisällä, kusen määrä vaan korreloi mm. väsymykseen, lapsien lukumäärään autossa, aikaan siitä miten kauan sitten eukko/ukko löysi paremman ja paremmin varustellun kumppanin + jne jne. Kyllä tunnustan itse olen joskus täysi vittupää auton ratissa, jos olen väsynyt + jne niin joutuu keskittymällä keskittymään ettei aja heti ekaan liikenteenjakajaan joka tulee vastaan.

Tänään.....taas tuli koettua että yksi tälläinen vittupää yrittää ajaa päälle. Turvaväli....se ei ole matka jota yllä pidetään pimpitin ja kikkelin pään välillä jottei tule lapsia. Turvaväli...ei ole myöskään etäisyys tilanteessa vastustajaan kun alkaa aukomaan grillinjonossa sille isoimmalle kaljulle kaverille...vaikkakin voisi olla. Se on välimatka oman auton keulsta siihen kaverin perseeseen joka ajaa edessä. Sen voi laskea sekunneissa jolloin se on n. 3-4 sekuntia nopeudessa kuin nopeudessa.

Tänään yksi harmaa hapsinen perseääliö sitten ajeli edessään menevän "vittuentiiämihinolenmenossa" tyypin perässä. Ensimmäisenä tuleva kaveri huomaa että "tuollasemunrunkkausmökkion" ja vilkku päälle ihan viime tingassa + jarrua niin saatanasti. Takana tuleva "meikähierootonedessäajavanpersettäomallapuskurillakoskaolenumpihomo" sitten totesi että vittu nyt on muuten hätä...jarru pohjaan ja väistö...mihin? No vittu keskikaistan päällä olevan lumipaakun päälle.....siinä se teki parit "tsiigaa mun eri kylkiä" sarjan ja itse purin rattia miettien vaan että A. mihin väistän jos tulee päälle B. kuinka selitän vaimolle sen että purin aikuiselta mieheltä munan irti vittuuntuneena vaikka olin puoliksi halvaantunut.

No kaveri sai viime hetkellä auton haltuun.


Silti.....iskeytyköön kyseisen vittupään päähän norsun kokoinen meteoriitti ja ihan vitun lujaa. Vittu.

Putous alkaa......