Tässä kohtaa jo huomataan että meillä
Etelä-Karjalassa on vain yksi julkkis, Hynynen. Kaikki muut mitä nähdään niin
heti maailma sekoaa. No en käynyt kysymässä nimmaria…..koska Petulla oli joko
krapula tai helvetin huono päivä tai sitten tosi paska yritys maastoutua…..junassa
aurinkolasien taakse.
Ei muutta ku junalla Heltsinkiin ja 3 laukun
kanssa linkaten hotelliin. Tässä kohtaa huomautetaan sellaisesta asiasta että
ainakin 2 kassillista kamaa oli ihan perkeleen turhaan mukana. Mutta kun sitä
on tottunut varautumaan kaikkeen aina marsupilamien maihinnoususta ydintuhoon
niin sen mukaan sitten varustukset……noin karkeasti ottaen.
No pääsin hotellille ja siinä täytellessäni
lomaketta huomasin että pentele Vesa Vierikko tilaamassa respassa kaljaa. Vesa
on yksi mun idoleista näyttelijärintamalla ja siinä on ukkeli joka on saanut
minut nauramaan enemmän kuin tuhat kertaa. Hieno mies. Vanhentunut tosin myös
hänkin…….aika…..you suck.
No kamat kantoon ja pikkuvilkaisu pöytäseurueeseen
jossa Vesku istui. No eihän siinä sitten ollutkaan kuin Mikko Kivinen ja muuta
näyttelijä porukkaa. Kaikkien nimistä ei mitään tietoakaan mutta jossain kohtaa
televisiosta tuttuja.
Tässä kohtaa jo ajattelin että no nyt on
kyllä nähty taas vuodeksi eteenpäin julkkiksia.
Surullista tässä on se että tämä kaikki vain
ja ainoastaan osoittaa että minä asun maaseudulla vaikkakin kaupungissa. Tosin
en juossut kiljuen repimään Vierikolta poskiparrasta karvoja muistoksi
näkemisestä……sain hillittyä itseni.
Mitähän vielä….joo eilen menin elämäni
pisimmän kokouksen jälkeen (10h) hotellille. Painoin hissin nappia ja ovet
aukenivat. Sisällä oli mies ja nainen. Nainen hinkkaa korttia siihen hissin
kirjautumisaukkoon ja yrittää painella 2 kerroksen nappia onnistumatta saamaan
hissiä liikkeelle. .En voinut vastustaa kiusausta. Nappasin oman kortin. Käytin
kirjautumisaukossa ja tökkäsin hissin nappia. Hissi liikehti saman tien liikkeelle.
Nainen katsoi minua hölmistyneenä. Mutta se ilme tädin kasvoilla kun otin ja
puhalsin siihen etusormeen jolla painoin hissin nappia ja sanoin ”That is how
you do it” oli vertaansa vailla. Siinä hississä ainakin sinä päivänä kuului
kerran 3 äänisenä huutonaurua.
Elämä on täynnä hauskoja hetkiä jos niitä
osaa etsiä. Tosin elämä on myös täynnä ikäviäkin hetkiä ja niitä ei tarvitse edes
etsiä……ne perkeleet kun tulee etsimään sinut.
…joo….kevätflunssa kiipeämässä keholle…eli
matkalla kotiin……varmaan sain jonkun pöpön siitä napista.
Ei pitäisi painaa hississä kakkoseen.
