Ja niin saapui päivä jolloin tuli päätettyä että tänään käydään katsomassa että saatiinko sillä "leikkaussalikomiikkaa vol 3.0" setillä aikaiseksi se mitä pitikin. Aamuhan alkoi hienosti. Ensinnäkin aina....siis AINA jos tulee mieleen joku asia mikä voisi mennä vituiksi jos sille ei tee tasan sillä hetkellä ennen kuin mitään on tapahtunut niin tehkää se korjaava asia HETI! Viikko sitten sain tietää että poika oli tussilla piirrellyt saunanpaneeleihin. Aamulla näin sen tussin saunan lattialla ja ajattelin "Tuo pitäisi nostaa lasten ulottumattomiin", en nostanut sitten...vittu. Eilen illalla tyttären kanssa ulkona ja tyttö ajeli potkukelkallaan edes takaisin ja parkkeerasi sen autokatoksen eteen. Ajattelin että "No ton näkee sitten aamulla aika helposti, otanpa sitten sen pois tosta.". BANG! Peruutin potkuriin. V-i-t-t-u että olen välillä pöljä.
No eilen jo soittelin että mihin tuo näyte pitää viedä. Soitin keskussairaalan päiväkirurgiseen kysyäkseni että mihin "näyte" viedään. Ei vastausta. Soitin laboratorion osastohoitajalle. "Jaa että mihin näyte no kuule sitä varmaan pitää kysyä sieltä päiväkirurgiselta." Uusi soitto päiväkirurgiseen ja vastaus "No sen näytteen voi tuoda tänne.". Minä "Tota pitääkös se toimittaa jossain tietyssä aika välissä?". Hoitaja "Eikö sulle annettu mitään ohjeita siellä leikkauksessa?". Minä: "Iskettiin kaksi purkkia käteen ja sanottiin että 3 kk päästä näytteet tänne. Ja olin sen verran rauhoittavissa että vaikka olisikin annettu niin ei mitään hajua mihin ne olen tunkenut." (Tuolloin funtsin että jos nää pitää molemmat purkit täynnä tänne tuoda niin kuolema korjaa...se on varmaa). "No soitappa kuule sinne labraan mutta ne näytteet voi tuoda tännekin."
Reippaana poikana sitten lähdin näytettä viemään. Päiväkirurgiselle parkkiin ja köpöttely sisälle, purkki visusti taskussa. "Hei olisin tuonut kontrollinäytteen kun olin täällä vasektomiassa tuossa päälle 3 kk sitten.". Johon hoitaja lakonisella äänellä "Voi kuule se näyte pittää viijjä tuonne laboratorioon.". Mielessäni noiduin että on tämä yhtä persettä.....tuo tänne vie sinne tuo tänne soita tuonne....perkele.
No sairaalan pääovelle kipittäminen ja sitten infon tädiltä kysymään notta "Anteeksi missä täällä on laboratorio?" johon täti antoi vastaukseksi suoran käden......jolla osoitti selkäni taakse. Purkki tädille luukusta sisään.....siis vastaanottoluukusta...en siis pakottanut vetämään sitä näytepurkkia äänensuuntaan...ajattelin tarkentaa vaan...
Jeps......tuloksena pyöreä nolla eli niitä "elämää muuttavia Jani Sievisiä" ei yhtään näyteessä. Soitin siis tuloksen ja toisessa päässä täti oli hetken aika hiljaa kun sanoin tuloksen saatuani "No mutta tuohan on ihan hemmetin hyvä uutinen! Hyvää päivän jatkoa.".....se taisi jopa naurahtaa hieman. Höh...
Kaiken kaikkiaan koko homma siitä kun astuin päiväkirurgisella housut nilkassa leikkuupöydälle "katkolle" niin voi jälkikäteen sanoa että pokkaahan tuo vaan vaatii ja pitkää pinnaa. Pokkaa nepata housut nilkkoihin ilman rauhoittavia ja pokeria nyt vähän muutenkin. Mutta hyvinhän tuo meni vaikkakin joku tuostakin jonkinlaisen trauman saisi itselleen kehitettyä. "Onko sun kivekset varmasti molemmat laskeutuneet?" ....vittu mitä vittuilua päälle kolmekymppiselle kaverille jolla on 3 lasta. Ja kai nekin tajuaa vaihtaa maisemaa jos nuori likka yhtäkkiä ilmaantuu skalpellin kanssa tuijottamaan... :)
Joo......nyt sitten oksennetaan. Perhe harrasti tämän ilon jo minua ennen ja jaksoin olla ilman sairastumista näinkin pitkään. Parasta tässä on tietenkin se että on vaimon syntymäpäivä vielä kaiken lisäksi. Heh heh.
Lahjaksi hommasin lahjakortin kauneushoitolaan ja mietin vaan tuossa sitten että miten riskaabelia sekin on. Se saattaisi jollekin naiselle vihjata että "tee nainen ittelles jottain...minä maksan". Meillä asiaa osataan käsitellä siten kuten sitä pitää käsitellä....pitäisi siis tehdä jottain...minä maksan XD
Enemmän ehkä pelkäisin palautetta jos antaisin vaimolle ensin kirjekuoressa 1 hengen risteilymatkan Tallinnaan ja heti perään toisessa kirjekuoressa valmiiksi maksetut rasvaimut, silikonit +jne jne. Uskoisin elinkaareni päätyvän sellaisessa tilanteessa omaan leivinuuniimme hitaalle kypsytykselle.
Olen onnellinen siitä että olen aikoinani löytänyt ihmisen vierelleni joka on A. ollut riittävän hullu mennäkseen kanssani naimisiin B. ymmärtää omalaatuista huumoriani (tai on vaihtoehtoisesti sen verran vajaa ettei välitä) ja C. jota rakastan yli kaiken.
Elämämme on elokuva, jonka katsomme keskirivistä popcornit sylissä, sormet tahmaisina sulaneista karkeista, vierellämme elämämme rakkaus ja edessämme koripallojoukkue. Tässä blogissa on tarinoita elävästä elämästä, omituisia höpinöitä ja traumaattisia tarinoita, joista suurin osa on totta ja loput nyt sitten vaan puhdasta omituisuutta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vasektomia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vasektomia. Näytä kaikki tekstit
perjantai 16. maaliskuuta 2012
keskiviikko 30. marraskuuta 2011
Kirurgi kadotti kivekseni....wtf?
-Ennen alla olevan jutun lukemista tarkennan sellaisen asian, että tätä kyseistä operaatiota on funtsittu jo ennen lasten syntymää ja päätetty että kumpi menee tähän operaatioon. Lisäksi olen päättänyt aikaa sitten että nämä 3 lasta on ehdoton maksimi minun elämässäni.-
Jep. Nyt se on sitten tehty eli tuli käytyä päiväkirurgisessa vähentämässä iltatähtien ja lehtolapsien mahdollisuudet aika helvetin pienelle todennäköisyydelle. Eli päivän sana on vasectomia.
Jaa miksi kävin niinkö? No siksi että olen lapseni tehnyt ja syitä en sen enempää tarvitse...saati kenellekään selittää tätä ratkaisua sen enempää.
Jaa pelottiko? No vähän, mutta sitä kun on ollut leikkauspööydällä jo kolme kertaa aikaisemmin niin hittojako sitä pelkäämään.
Jaa miten meni?
No.........aloitetaan tarina "Ville ja Kadonneen kiveksen metsästys".
Menin päiväkirurgiseen tänään klo 11.30 ja lähes tunnin kuuntelin Five Finger Dead Punchia.......helvetin hyvää motivaattorimusaa muuten vasectomiaan...en tiedä miksi mutta on...sillä jännitys aivan nollassa.
Sitten alkoi kusettamaan.....hetken kärvisteltyä ajattelin että pakko se on mennä....kello 1230 kyseessä....ja oven takana ulos tullessa hoitaja paperi kädessä..."Oletko Vauhkonen?" Joo just milloin tulee se sun aikasi...no tasan silloin kun viimen menet vessaan. Tiedän miten todennäköisimmin menee oma kuolemani: menen käymään kusella ja kun tulen ulos vessasta niin oven takana on Viikatemies paperi kädessä "Oletko Vauhkonen?"
Siitä haastatteluun johon saapuu myös kirurgi....joka vaihtunut lennossa vanhemmasta kokeneemmasta nuoreen sipsakkaan tyttöön. Tässä kohtaa hieman alkaa nielussa nykimään....anteeksi vain mutta uskon että ikä tuo kokemusta.... Kirurgi selitti toimenpiteen juurta jaksain ja kysyi että haluanko että tehdään nukutuksessa vai paikallispuudutuksessa. No minä valitsin paikallispuudutuksen koska olen kova jätkä....ja en nukahda kemikaaleilla, piste.
*lisäystä tekstiin näin kuukausien jälkeen. Matkalla leikkaussaliin minulta kysyttiin yhteensä 3 kertaa että oletko varma ettet halua että tämä tehdään nukutuksessa. Näin jälkikäteen mietin asiaa ja voisin todeta että jos sinulta matkalla leikkaukseen IKINÄ intetään 3 kertaa että oletko ihan varma ettet halua tätä tehtävän nukutuksessa.....anna tehdä nukutuksessa. Tai no...en tiiä...*
Siittä saliin jossa pitkälleen lavetille ja ympärillä hääri 5 hoitajaa asettelemassa käsille telineitä ja lepositeet käsiin ja tippa. Sitten yksi hoitaja nappasti housut alas (minulta) ja ajeli karvoja kriittisiltä paikoilta. Sitten tuli toinen hoitaja joka laittoi suojakankaan nivusten päälle...jossa oli nähtävästi pieni reikä josta nykäistiin nyytit ja kili läpi. Sermi takaa kuului sanat "Toi saattoi vähän sattua" ja meikäläinen sermin taakse hennolla kuiskauksellla "...meinaatko...". Naiset leikkaussalissa....ei ihan hellimmästä päästä käsittely nimittäin.
Sitten annettiin rauhoittavat......jonka jälkeen aloitin läpän heittämisen. No sitä sun tätä tuli heiteltyä. En jaksa edes muistaa mitä kaikkea tuli heitettyä mutta oli jo kolmas leikkaushenkilökunta joka sanoo että nyt lopeta tai me ei saada tätä tehtyä. Vitsimiehiä....vaikka toiset riehuu puukkojen kanssa nivusissa.
Seuraavaksi kirurgi tuli ja etsi siemenjohtimia ja löysi ne.......tämä oli kivulias paikka nro 1. Mutta ei paha. Sitten juntattiin piikkiä...ei paha. Mutta sitten alettiin kaivamalla kaivamaan siemenjohtimia esiin ja se sitten sattui vatsanpohjassa.....ja hoitaja iski lisää lääkettä tippaan.
Sitten kuuluu sermin takaa "No nyt mä hävitin sen"....johon minä taas hennolla äänellä "Hävitit minkä?" "No sun vasemman kiveksen". MITÄ!!!!!???? Onneksi olin rauhoittavissa. Kaveri oli sitten todennut että paska ämmä ja paska tilanne.....takaisin sinne mistä tänne roikkumaan tulinkin eli inekseen. Se likka käytti 20 min löytääkseen sen kiveksen.....kadottaakseen sen vaan taas uudestaan. Mä ehdotin jossain kohtaa että jos nousisin seisomaan ja pomppisin sen takaisin kassiin.....ei kuulemma ollut hyvä idea. Ilman rauhoittavia olisin varmaan pompannut kattoon siinä kohdassa kun tuli tämä "Kadotin kiveksesi" kommentti....
Siinä ne tyttöset touhotti pitkän aikaa ja yksi jopa väsyi ja pyysi mun anestesiahoitajalta että "Anteeksi voisitko antaa pallin niin istun sen päälle?", johon minä "Anteeksi minkä?", "Pallin", johon minä taas "Eikö tuo nyt ole aika huonoa läppää kun samalla kaivatte meikäläisen kiveksiä ja sitten haluat istua pallin päälle?"....eivät nähneet jutun ironiaa...
Sitten sermin takaa tuli omituisin kysymys aikuiselle miehelle jolla on 3 lasta...ainakin omasta mielestäni. "Oletko sä ihan varma että sun molemmat kivekset ovat laskeutuneet aikoinaan?" johon minä että "Olet sä nyt oikeasti tosissasi?".....kuulemma oli. Minä pyysin lisää lääkkeitä.....ja sain niitä...
Hetken päästä olivat jo soittamassa 2 eri kirurgille ja yhdelle urologille.....3 nimeä kuulin. Ajattelin että "Jippii....15min helppo operaatio...nyt on mennyt jo 1h 15 min ja ovat kutsumassa pataljoonan kirurgeja lisää riehumaan meikäläisen kasseille....kiva". Sanoin ääneen "Ei kai tän takia nyt koko henkilökuntaa paikalle tarvita? Eihän?"
Sitten ottivat ja soittivat miespuolisen urologin paikalle. Kaveri saapui, sanoi "Moi", meni sermin taakse ja 7 min (tai sille se tuntui) myöhemmin molemmat puolet hoidettu. Kysyi vielä lähtiessään että tuntuuko sille että on steriloitu.....johon vastasin että henkisesti on tuntunut sille jo monta kuukautta HAHAHAHAHAHAHAH
Kokonaisuudessaan.....no ei joka pojasta ole siihen lavetille asettumaan vapaaehtoisesti ja pysymään siinä ilman nukuttamista. Sattui hieman mutta...no pahempaakin on tullut koettua.
Nyt kylmäkalle munissa makailen sitten himassa.....
Kaikenlaista sitä tulee selvinpäin tehtyä. Huomenna illalla vedän kyllä lasillisen viskiä vaikka mikä olisi...
Jep. Nyt se on sitten tehty eli tuli käytyä päiväkirurgisessa vähentämässä iltatähtien ja lehtolapsien mahdollisuudet aika helvetin pienelle todennäköisyydelle. Eli päivän sana on vasectomia.
Jaa miksi kävin niinkö? No siksi että olen lapseni tehnyt ja syitä en sen enempää tarvitse...saati kenellekään selittää tätä ratkaisua sen enempää.
Jaa pelottiko? No vähän, mutta sitä kun on ollut leikkauspööydällä jo kolme kertaa aikaisemmin niin hittojako sitä pelkäämään.
Jaa miten meni?
No.........aloitetaan tarina "Ville ja Kadonneen kiveksen metsästys".
Menin päiväkirurgiseen tänään klo 11.30 ja lähes tunnin kuuntelin Five Finger Dead Punchia.......helvetin hyvää motivaattorimusaa muuten vasectomiaan...en tiedä miksi mutta on...sillä jännitys aivan nollassa.
Sitten alkoi kusettamaan.....hetken kärvisteltyä ajattelin että pakko se on mennä....kello 1230 kyseessä....ja oven takana ulos tullessa hoitaja paperi kädessä..."Oletko Vauhkonen?" Joo just milloin tulee se sun aikasi...no tasan silloin kun viimen menet vessaan. Tiedän miten todennäköisimmin menee oma kuolemani: menen käymään kusella ja kun tulen ulos vessasta niin oven takana on Viikatemies paperi kädessä "Oletko Vauhkonen?"
Siitä haastatteluun johon saapuu myös kirurgi....joka vaihtunut lennossa vanhemmasta kokeneemmasta nuoreen sipsakkaan tyttöön. Tässä kohtaa hieman alkaa nielussa nykimään....anteeksi vain mutta uskon että ikä tuo kokemusta.... Kirurgi selitti toimenpiteen juurta jaksain ja kysyi että haluanko että tehdään nukutuksessa vai paikallispuudutuksessa. No minä valitsin paikallispuudutuksen koska olen kova jätkä....ja en nukahda kemikaaleilla, piste.
*lisäystä tekstiin näin kuukausien jälkeen. Matkalla leikkaussaliin minulta kysyttiin yhteensä 3 kertaa että oletko varma ettet halua että tämä tehdään nukutuksessa. Näin jälkikäteen mietin asiaa ja voisin todeta että jos sinulta matkalla leikkaukseen IKINÄ intetään 3 kertaa että oletko ihan varma ettet halua tätä tehtävän nukutuksessa.....anna tehdä nukutuksessa. Tai no...en tiiä...*
Siittä saliin jossa pitkälleen lavetille ja ympärillä hääri 5 hoitajaa asettelemassa käsille telineitä ja lepositeet käsiin ja tippa. Sitten yksi hoitaja nappasti housut alas (minulta) ja ajeli karvoja kriittisiltä paikoilta. Sitten tuli toinen hoitaja joka laittoi suojakankaan nivusten päälle...jossa oli nähtävästi pieni reikä josta nykäistiin nyytit ja kili läpi. Sermi takaa kuului sanat "Toi saattoi vähän sattua" ja meikäläinen sermin taakse hennolla kuiskauksellla "...meinaatko...". Naiset leikkaussalissa....ei ihan hellimmästä päästä käsittely nimittäin.
Sitten annettiin rauhoittavat......jonka jälkeen aloitin läpän heittämisen. No sitä sun tätä tuli heiteltyä. En jaksa edes muistaa mitä kaikkea tuli heitettyä mutta oli jo kolmas leikkaushenkilökunta joka sanoo että nyt lopeta tai me ei saada tätä tehtyä. Vitsimiehiä....vaikka toiset riehuu puukkojen kanssa nivusissa.
Seuraavaksi kirurgi tuli ja etsi siemenjohtimia ja löysi ne.......tämä oli kivulias paikka nro 1. Mutta ei paha. Sitten juntattiin piikkiä...ei paha. Mutta sitten alettiin kaivamalla kaivamaan siemenjohtimia esiin ja se sitten sattui vatsanpohjassa.....ja hoitaja iski lisää lääkettä tippaan.
Sitten kuuluu sermin takaa "No nyt mä hävitin sen"....johon minä taas hennolla äänellä "Hävitit minkä?" "No sun vasemman kiveksen". MITÄ!!!!!???? Onneksi olin rauhoittavissa. Kaveri oli sitten todennut että paska ämmä ja paska tilanne.....takaisin sinne mistä tänne roikkumaan tulinkin eli inekseen. Se likka käytti 20 min löytääkseen sen kiveksen.....kadottaakseen sen vaan taas uudestaan. Mä ehdotin jossain kohtaa että jos nousisin seisomaan ja pomppisin sen takaisin kassiin.....ei kuulemma ollut hyvä idea. Ilman rauhoittavia olisin varmaan pompannut kattoon siinä kohdassa kun tuli tämä "Kadotin kiveksesi" kommentti....
Siinä ne tyttöset touhotti pitkän aikaa ja yksi jopa väsyi ja pyysi mun anestesiahoitajalta että "Anteeksi voisitko antaa pallin niin istun sen päälle?", johon minä "Anteeksi minkä?", "Pallin", johon minä taas "Eikö tuo nyt ole aika huonoa läppää kun samalla kaivatte meikäläisen kiveksiä ja sitten haluat istua pallin päälle?"....eivät nähneet jutun ironiaa...
Sitten sermin takaa tuli omituisin kysymys aikuiselle miehelle jolla on 3 lasta...ainakin omasta mielestäni. "Oletko sä ihan varma että sun molemmat kivekset ovat laskeutuneet aikoinaan?" johon minä että "Olet sä nyt oikeasti tosissasi?".....kuulemma oli. Minä pyysin lisää lääkkeitä.....ja sain niitä...
Hetken päästä olivat jo soittamassa 2 eri kirurgille ja yhdelle urologille.....3 nimeä kuulin. Ajattelin että "Jippii....15min helppo operaatio...nyt on mennyt jo 1h 15 min ja ovat kutsumassa pataljoonan kirurgeja lisää riehumaan meikäläisen kasseille....kiva". Sanoin ääneen "Ei kai tän takia nyt koko henkilökuntaa paikalle tarvita? Eihän?"
Sitten ottivat ja soittivat miespuolisen urologin paikalle. Kaveri saapui, sanoi "Moi", meni sermin taakse ja 7 min (tai sille se tuntui) myöhemmin molemmat puolet hoidettu. Kysyi vielä lähtiessään että tuntuuko sille että on steriloitu.....johon vastasin että henkisesti on tuntunut sille jo monta kuukautta HAHAHAHAHAHAHAH
Kokonaisuudessaan.....no ei joka pojasta ole siihen lavetille asettumaan vapaaehtoisesti ja pysymään siinä ilman nukuttamista. Sattui hieman mutta...no pahempaakin on tullut koettua.
Nyt kylmäkalle munissa makailen sitten himassa.....
Kaikenlaista sitä tulee selvinpäin tehtyä. Huomenna illalla vedän kyllä lasillisen viskiä vaikka mikä olisi...
Tunnisteet:
hauska,
katoaminen,
kirurgi,
kives,
leikkaus,
urologi,
vasektomia,
vitutus,
wituiksman
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)