Mahtavaa. Miten mahtavaa onkaan sairastamalla sairastaa ja maata pötköllään monta päivää, nautiskella erilaisia kuumelääkkeitä ja nauttia siitä kaikesta ihanuudesta minkä tauti tuo mukanaan.
Ei, ei ole mahtavaa. Taudin kuvahan oli sellainen, että ensinnäkin jäi poikaamme hoitamaan kotiin viikko sitten sillä hänellä oli kuumetta ja paha yskä. No siinä päivän nautiskelin työsähköpostien selailusta ja pari kuvaa neppailin ikkunan läpi. Sitten se tapahtui "köh". Ensimmäinen yskäisy. Nooh eihän tuo mittään kuppi kahvia tähän paikkaan ja pojalle lääkettä.
Köh. No pentele. Olipas se kuivakka yskäisy. Hmph....no onneksi ei ole huono olo eikä mittään.
...hetkinen.....nyt vessaan. Pakki alkoi sekoilemaan jostain kumman syystä kuin Wärtsilän kuivausrumpu pyykkituvassa (katso eka blogimerkintä). Kipittäen vessaan ja vatta ihan sekaisin.
Ja sitten siellä pöntöllä se sitten paukahti "KÖH KÖH KÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖöööööööööÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖöööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööHHHHHHHHHHHHHHHHHHHH!!!!"
Ikinä, ei siis ikinä ole tullut yskäisyä joka A. kestää ikuisuuden B. saa tuntemaan että kuolee ja C. nasauttaa välilihan sellaiseen kramppiin että toivoo että kuolee. Voin luvata että se on tuntemuksista yksi lähimpää persettä. Au au au.
No siittä sitten alkoikin yskiminen pahenemaan. Sitten nasahtikin illalla kuume joka sai aikaan sellaisen vapinan etten uskaltanut mennä seisomapissalle. Olisin saattanut tulla liiankin onnellinen loppu sille vessareissulle.
Tuosta kun lähdettiin viime maanantaina niin tässä sitä ollan yskitty, hikoiltu, paleltu, käyty lääkärissä, käyty hoitajalla, otettu verikoe, saatu nappikuuri, vedetty nappeja, vedetty veteenliukenevia lääkkeitä, alettu kärsimään erittäin pahasta niskakivusta (joka by the way kuumepotilaalle on yhtä hauskaa kuin juoksulenkki sydäninfarktipotilaalle).
Parasta tässä kaikessa vielä on sitten se, että parhaimmillaan hoidin 3 kipeää lasta samaan aikaan kun koetin pitää vapinaltani vaatteet päällä.
Ai niin ja yksi tapahtuma vielä tältä viikolta. Eräänä iltana tai no se oli jo keskiyötä. Nenä paukahti tukkoon. Hiljaa hiipien (ja tutisten) köpöttelin vessaan etsimään nenäsumutetta. Löysin sen. Avasin pakkauksen. Otin ohjevihkon pois. Otin sumutteen käteen.......ja samalla se tippui vapisevista käsistäni. Seurasin sen tippumista kohti klinkkeriä sen murtosekunnin ajan ja ehdin mielessäni jo sanoa...voi vittu. Ja kling. Koko pullo paskaksi. Ja minä paljain jaloin keskellä vessaa....lattia täynnä lasinsiruja. Ja kaikki muut nukkuu. Siinä sitten kun käsin noukin pieniä lasinsirpaleita roskikseen että pääsen hakemaan imuria niin ihan pikkusen otti pattiin.
taudit........**ttu mitä **skaa
