Naamakirjattomuus

Jep taas tuli eteen aika kokeilla elämän erilaisia asioita sen sijaan, että olisin facebookissa elikkäs naamakirjassa notkumassa. Kokeilla myös olla jakamatta itsestään kenellekään mitään pyytämättä, olematta sidoksissa johonkin softaan ja toisten elämien seuraamiseen.

Veikkaisin, että eilisen päivtyksen jälkeen joku on saattanut laittaa jo kommentin tyylillä, että "Mistähän se nyt on ottanut herneen nenään?". Tällä kertaa en mistään, en yhdestäkään ainoasta asiasta vaan kokeilen katsoa maailmaa toisella tavalla, ilman addiktiota paikkaan jossa kertoo ehkä itsestään liikaakin ja siitä mitä ajattelee. Ja on aikaa kirjoittaa ehkä enemmän kun tekee sen vaikka tällaiseen blogiin, johon voi kirjoittaa hieman pidemmin asiasta kuin asiasta. Ja loppujen lopuksi, enemmän tai vähemmän naamakirjakin on itsensä kanssa kirjoittamista.....päiväkirja siitä, että milloin vitutti ja milloin oli iloinen ja milloin piti jotain uutista ihan paskana + jne jne.

Eilen huomasin, että olen väsynyt. Aika monta vuotta mennyt tahdilla jossa elämä on muuttunut kamalan paljon ja sen lisäksi olen vääntänyt väitöskirjan artikkeleita ja sen lisäksi itse väikkäriä. Yhden kansallisen polttoaineprojektin oman osani loppuraportin, siihen liittyvän tutkimuksen + jne jne. Edellisen kerran olen tainnut aidosti pitää lomaa......en muista milloin...2009? Ehkä? Ja päätin että vähennän hieman tietokoneaikaa ja koetan katsella elämää vaikka lasten kanssa, leikkien ja pelaten.

Eilen juoksin metsässä pitkästä aikaa, istuin hetken haistellen vasta niitetyn heinäpellon tuoksua ja seurasin sateenkaaren hidasta katoamista ja söin muutaman metsämansikan. Pitkästä aikaa sellainen "aika pysähtyi" hetki

Elämä on täynnä mahdollisuuksia ja hetkiä nauttia pienistä asioista. Miksiköhän sitä yrittää silti etsiä vain niitä isoja?

"Missä sinä olet hyvä?"

Siinä on kysymys, joka tulee eteen jossain kohtaa jokaisen elämässä. Jossain työhaastattelussa tai vastaavassa paikassa tulee eteen tuo kysymys, se on varmaa. Yhtä varmaa taas ei ole se, että mitä tuohon vastaat. Itse olen etsinyt omaa vastaustani vuosia…..ainahan sitä jonkinlaisia asioita keksii vastaukseksi mutta nyt olen ehkä löytänyt jonkintasoisen vastauksen kun katselen lapsiani.

Nyt istun junassa ja tyttäreni, joka tänään täytti 6 vuotta nukkuu sylissäni ja totean, että olen hyvä isä. Enkä tästä maailmasta mitään parempaa voisi mukaani ottaa kun sitten joskus on minun aikani lähteä. Kolme pientä lasta, joista jokainen on täysin erilaisesta muotista.

Vanhin lapseni saa minut pakahtumaan ylpeydestä. Miten rohkea ja järkevä pieni tyttö hän onkaan. Tänään päässyt nauttimaan tätinsä mukana erilaisten julkkisten seurasta (Tähkä, Happoradio, Ylppö….) ja hän on silti onnellisin siitä että sai olla rakkaan tätinsä kanssa Espalla makaamassa nurmikolla syömässä mansikoita. Tämä pieni tyttöni teki minusta isän…..6 vuotta tätä uraa ja monta toivottavasti vielä edessä.

Poikani kanssa pari päivää sitten ajelimme pitkin Joutsenon kyliä kuunnellen Eppuja sekä Elonkerjuuta laulaen mukana sen minkä palkeista lähtee. Poikani ja paras tyyppi tässä maailmassa kenen kanssa jutella höpöjä ja laulaa pari laulua.

Nuorimmaiseni, joka saa päiväni täyttymään naurulla ja rakkaudella. 3 lasta, 3 merkkiä siitä, että elämälläni oli sittenkin tarkoitus.

Hyvä isä……toivon ainakin olevani.

Tositeevee

Hesus.

Kai muuta ei voi sanoa tilanteessa, jossa televisio on täynnä tosi elämää. Uusimpana tähän kategoriaan napsahtaa sitten pimiän wapun äitiystositeeveehässäkkä.

Eli nyt siis koetan listata tositeevee juttuja tai siis ohjelmia lonkalta, joita muistan...olen lopettanut niiden seuraamisen aikaa sitten...kun huomasin että "perkele mullahan on yhtä tositeeveetä tämä mun omakin elämä".

Eli siis kokeilenpa listata pari...ehkä muutamilla kommenteilla:

A. Selviytyjät, kaiken pahan alku ja juuri. Tämä on oma mielipiteeni sillä tämä on varmaan ensimmäinen tositeevee ohjelma jonka muistan....Avaran luonnon ja Metsoloiden jälkeen. Ohjelmassa nakataan wannabe heeboja saarelle/muutoin vittumaiseen ympäristöön jossa sitten kisaillaan ja kieroillaan oikein olan takaa että joku sitten saa miljoonan ja hyvä kakkonen sata tonttua. Ekan kisan joka Suomessa televisioitiin muistaakseni voitti homoksi tunnustautunut mies. Ok tämä oli kiinnostavaa.

B. Suuri Seikkailu. Jollakin valopäällä välähti että "Hei joo tämä me kopioidaan ja tehdään siitä Suomi versio". Odotin että nyt perhan näytetään maailmalle närhen munat että suomalaisella sisulla eletään vaikka liito-oravan paskalla se pari kuukautta kisaillen veri suusta lentäen suomalaisessa maisemassa. JA PASKAT. Miten kävi? Muistan edelleen vain sen ekan jakson kun porukalle jaettiin Haltin kamat niskaan, maastopyörät ja näissä kiinni gps:t ja näillä kamoilla piti löytää siihen annettuun koordinaattiin jossa oli hirsihuvila ja laavu. Voittajat sai asua mökissä ja häviäjät siinä saatanan laavussa.....että mua sieppaa edelleen kun ajatteleekin. V*ttu.....gps:t....ja Taru Valkhiapää juontamassa.....mitä helvettiä? Puuttui vaan että olisi Hugo peikko vielä pompannut jostain puskasta ja sitä ohjailisi Taru.....hohhoijjaa...

C. Kaikkea muuta paskaa.....siis noita ohjelmia on niin paljon ollut ja on että ei voi käsittää. Haluatko nyrkkeilijäksi/rokkarin morsiammeksi/miljonääri Villen kusetettavaksi/kokiksi/......AAAAAAAAAAGH!

ja nyt sitten tositeeveetä siitä että joku saa lapsia....ja käsittääkseni 10 hyvin erilaista versiota samasta aiheesta.

Mun lapsuudessa telkkarista tuli Pikku Kakkonen, piirrettyjä, Spede Show, Vesku show, elokuvia, toimintasarjoja....Miami Vice, Taistelupari, Kaupunki Cowboyt, Hawk, Ritari Ässä, Ihmemies....tossa on laatua ihan hemmetin paljon. ...tai no toi Hawk...vai oliko se Katuhaukka niin olihan se ihan paska mutta hakkaa jonkun......."pettääkö puolisosi jos se laitetaan saarelle hemmetillinen kasa hottiksia ja heitetään muuten vielä tilatankki viinaa kaverin kurkusta alas"-tyyppinen ratkaisu...JOKA SEKIN ON TULLUT TELKKARISTA!

joo.....keksitään nyt sitten pari vielä lisää...jotka todennäköisesti tulee vielä joskus telkkarista...koska ne on kipeitä ideoita ja televisiohan menee kipeään suuntaan tahtoi tahi ei. Ekana tulisi mieleen "Narkkarille morsian", joka selittänee ihan itsensä, "Sokkokokki-hardcore versio" porukka tekee oikeasti sokkona ruokaa ja jokaisessa kalatiskissä on pallokalaa, meduusaa ja skorpionikalaa tiskissä josta pitäisi etsiä muikkuja, "Haluatko mäkihyppääjäksi" jossa otetaan katukuvasta 20 pahaa aavistamatonta kaveria, isketään sukset Puijon hyppyrimäen huipulla jalkaa ja hyppäämään....ja siis kaikkea....

Plaah...olkoon...mä alan kattomaan Southparkkia netistä.....se sentään on mutkattoman sairasta ja ketään ei satu....paitsi Kennyä..