Tässä kun blogin linkkinä on wituiksman niin sen mukaan sitten osa jutuista…tai no osa ja osa….karhun osa ainakin.
Tämä on hieman surullinen tarina siinä mielessä, että tämän olen kertonut aikoinaan yliopistolla ja ammattikorkeakoulussa opettaessani ja kertoo vain siitä että joskus asioita osaa teoriassa ja joskus käytännössä. Ja sitten voi myös käydä niin kuin minulle että käytäntö tulee, kaataa sinut maahan ja pieksee molemmille poskille karvaisilla kämmenillään.
Tarinahan lähtee siitä että isäni sanoo ”Tuo teidän valurautapata oli hieman ruostunut niin minä sen putsasin ja rasvasin kuntoon”. Ja ei isä jos tätä luet niin en syytä sinua…. sillä vaikka tarina lähtee tästä etenemään niin syy on tässä sormien toisessa päässä. Mutta kyseinen lause on vaan palanut päähäni koska siitä lähti etenemään omalaatuinen episodi.
Syy miksi isäni rasvasi padan alun perin oli se, että siinä tehtiin isän ja hänen vaimonsa toimesta paistia heidän vierailunsa aikana. No ruoka oli hyvää ja seuraavana päivänä vieraat poistuivat ja paistikippo jäi jääkaappiin. Meni pari päivää ja vaimoni..en muista miksi lähti Pirkanmaalle vanhempiensa luo ja minä jäin yksin kotiin. Sain saman tien päähäni vaimon oven perässään kiinni laittaessa että minäpäs muuten nyt putsaan sen padan.
Kävely jääkaapille ja pata käteen, jossa oli vielä hieman paistin jämiä. Ja sitten tietenkin vessanpytylle huuhtelemaan pata…vaikka niin ei saisi tehdä…ja kuten tarina tulee opettamaan NIIN MONESTA PERKELEEN ERI SYYSTÄ!
Kippo kouraan ja vessanpytylle huuhtelemaan. Kansi auki ja …onko sen nyt nimeltään alapääsuihku käteen ja sillä huuhtaisemaan pata. Sitten tapahtuu ihan pienen pieni asia…totean samaan aikaan että ”Jaa onpas tämä raskas pata ja liukas kahva” ja hups ote lipesi. Uskomatonta kyllä miten sen parin millisekunnin aikana kun näen padan tippuvan kohti vessanpöntön sisuksia voi käydä monta asiaa mielessä ja samaan aikaan koko pää tyhjenee kuin iskusta. Pata tippuu tippuu…..ja pam. Koko perkeleen pytyn etuosa lohkeaa varpaille.
Siinä tuijotin epäuskoisena paskana olevaa pöntöä alapääsuihku kourassa. Ei voinut muuta kuin nauraa ja hokea paria kirosanaa samaan aikaan.
Sitten soitto vaimolle, jonka oli aika vaikeaa uskoa että hän oli vasta ollut kotoa poissa alle 10 minuuttia ja paskahuussin pönttö on palapelinä lattialla.
Tarinahan ei jää tähän. Koska siihen perkeleen kolon päälle piti saada uusi pönttö tai vaihtoehtoisesti sisustaa vessa intialaisittain ja hommat duunattaisiin lattiassa olevaan reikään.
Uusi pönttö ostaen, joka oli helppo homma.
Vaimo puhui moneen kertaan, että ”Joo sitten kun vaihdat sitä pönttöä niin pitää sanoa naapureille että on päävesihana poikki koska vaihdetaan pönttöä”. Onko koskaan kukaan muu huomannut miten naisten jutut vaan joskus menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos? Myöntäkää nyt perkele!!!
No tuli taas viikonloppu ja vaimo lähti jälleen reissuun…jonka nyt voisi sanoa olleen ihan helvetin huono merkki pöntön vaihtamiselle. Kun työnjohtaja on poissa alkaa yleensä rengit spedeilemään.
Vaimo oli lähtenyt niin aloin katselemaan että minkäslainen homma tämä pöntön vaihto on. Jaa silikonit leikaten irti, joo-o helppo homma. Tossa on pöntön hana, joo-o. Jaa…tässäpä ei olekaan turvahanaa putkessa että saisi näppärästi veden poikki…..joo-o. Mutta hei uudessa pöntössäpä onkin sellainen letkun pää että siinä on hana ja se irtoaa pöntöstä. Mitäpäs jos………jospas en sittenkään katkaisisi sitä päähanaa vaan ihan vaan kierrän sen letkun irti ja sitten äkkiä laitan uuden osan tilalle. EI siinä voi paljoa vettä tulla ulos.
Vittu että voi ihmisen pää hakata yli rattaiden joskus…..ja fyysikon….ristus….no
Ei muuta kuin uusi osa käteen ja ruuvaamaan vanhaa letkua irti. Hitaasti hitaasti…hyvä Ville hyvältä näyttää….hitaasti…joo nyt se on aika lähellä….ja sitten NOPEASTI IRTI JA UUT……TSHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHH!!!!!!!
Ihan helevetillisellä paineella vettä ensin naamaan ja nenään. Linssit ja paita aivan märkänä heti ekan sekunnin jälkeen! Perkeleellinen puristus peukalola letkun päästä ja…huh nyt ei tule enää vettä. Nyt Ville skarppaa…..uusi osa NOPEASTI TILALLE….TSHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!!! Vettä tulee ihan yhtä helvetin paljon.
Tätä samaa rataa jatkoin sen 20 minuuttia ja aloin olemaan aika poikki. Usko oli sen verran loppu että ajattelin soittaa apuja paikalle…mutta puhelin perkele keittiössä ja jos lasken putkesta irti niin se vessanpönttö ei olisi enää ainoa murhe!!
Sitten yritin saada takaisin sen vanhanpöntön hanan kiinni…sama homma….TSHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!!! Vettä on jo kattoon lentäneenä. Sitten tulee alkaa iskemään fysiikan opinnot läpi jollain tasolla….jos mä avaan tuon vesihanan joka on samassa putkessa niin saan painetta alemmas….ja tadaa! Vanha osa paikallaan.
Tämän jälkeen otin puhelimen käteen ja soitin vaimolle. Nöyryyttäväähän se on mutta olisi pitänyt tehdä kuten vaimo sanoi….mutta kun sinne alakertaan on ne portaatkin. Noh portaat alas hana kiinni. Takaisin yläkertaan ja uusi pönttö oli paikallaan 5 minuutissa odottamassa silikoneja/sikafleksiä.
Niin tämä kertoo vain sen että jos ihminen osaa jotain teoriassa niin se ei sitä osaa välttämättä käytännössä. Tuolloin teoriassa tein kuten vaimo sanoo ja neuvoo…nykyään teen niin myös käytännössä….
Parastahan tässä on sitten se, että naapurille kävi aikalailla samalla tavalla seinän toisella puolella....se putki vaan joka paukahti irti hanasta oli kuumavesiputki. Sori Antti...oli pakko kertoa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti