Bill Engvall, joka on mielestäni yksi parhaista jenkkien standup koomikoista kertoo legendaa omasta hanurintähystys operaatiostaan ja siinä yhteydessä ihmettelee siinä erästä kummallisuutta. Häntä ei tunnisteta juur missään ja topless baarissa ei kyllä irtoa ilmaista sylitanssia julkisuuden vuoksi mutta herrasiunaa kun ollaan menossa tutkimusretkelle hänen hanuriinsa niin kaikki tunnistaa.
Eilen kirjoitin tarinan omasta "matkastani aikuisuuteen"/"neitsyyden menetyksestä"....tai kun tyttäreni kummisetä sen hienosti kiertäen ilmaisi "Sor, Sor, Sormileikistä", julkaisin sen ja illalla ennen nukkumaan menoa katsoin että mitä helevettiä? Kävijälaskuri nakuttaa yhtä lujaa kuin meikäläisen pumppu lääkärin kaivaessa kumihanskoja esiin.
Hetki sitten katsoin blogista tilastokuvia...joita en siellä tiennyt edes olevan. Ja nähtävästi ihan sama ilmiö kuin Engvallilla. Kun ilmestyy tarina, jossa matkataan ei URanukseen vaan MIanukseen niin TADAA, mulla on lukijoita myös Australiassa sekä Jenkeissä......jos en väärin katsonut niin Alaskassa jopa!!!
Eli ei muuta kuin Hello to you ALL. I am not sure that should I start to write these disturbing updates in english or just in finnish.
Ensi alkuun ajattelin että perkele....mun päivityksessä oli sanoja kuten Freddie Mercury, Elvis, Prostattiitti, I want it all, Love me tender....ja loin pelkäämään että...."Ei kai Googlen haulla vaan nasahda näille sivuille?....eihän?". Sillä kyllä siinä naama venähtää aika monella heebolla joka hakee Freddie Mercurystä asiaa ja paukahtaa meikäläisen "konttoriin". Saatikka joku etsimässä hempeään hetkeen Elviksen Love me tenderiä....siinä saattaa hellät hetket muuttua hellemmiksi näitä lukiessa. Oli pakko koettaa tuota googlen hakua....ei se onneksi ehdota edes tätä paikkaa linkkinä.....eihän....
Aamulla ajellessa töihin koetin kuunnella radiota...ei siitä mitään tullut. Jokainen kappale muistutti eilisestä. No en muista enää mitä kappaleita tuli mutta jokaisessa niissä oltiin hirveän helliä tai sitten vähemmän helliä.
Mutta kuten jälleen kerran tyttäreni mahtava kummisetä Janne-boy asian ilmaisi lohdutukseksi "kyllähän sitä hanureihin on kautta aikain laitettu jos jotakin, sormista gerbiileihin"........kiitos lohdutuksesta....
Jos hakisi tatuoinnin hanurin päälle jossa lukee "Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää". Lause jos ei ole tuttu niin kattokaa googlella......
Laitoin eilen linkin myös facebookkiin, josta pääsee suoraan tuohon eiliseen juttuun. Toni kiitos kun PEUKUTIT SITÄ! XD
Ei muuta kuin hellurei ja hellät tunteet.....myös sinne Alaskaan ja Australiaan.
perjantai 30. joulukuuta 2011
torstai 29. joulukuuta 2011
Prostatiitti, Elvis ja Freddie Mercury...mitä yhteistä?
Mahtava vuosi kerta kaikkiaan. Kokemusten tykitystä peräjälkeen. Jaa että mitä uutta ja mitä yhteistä on noilla kolmella asialla tässä yhteydessä?
No vasektomiahan meni miten meni. Kukaan ei sitten perkele muistanut sanoa että saattaa tulla jälkitauteja.
Vituttiko mennä leikkauspöydälle ja sitten ympärillä veitsien kanssa lauma naisia? Kyllä.
No vitutti helvetin paljon vähemmän kuin se että itse tajuaa että saattaa sairastaa jälkitautina
eturauhastulehdusta ja sehän tunnetusti todetaan miten?
Käytän tässä kohtaa paria lausetta Star Trekistä mukaillen "My arse. The final frontier. .....plaa plaa plaa.....to boldly go where no man has gone before.."
Pari päivää asiaa mielessäni haudoin että sehän se on saakeli. Ja siinä vitutuksen puuskassa mietin että miten asiaa lähestyy sitten kun lääkärillä tulee se H-hetki.......Housutkinttuunjapersenäkyville-hetki. Ajattelin että helpottaisiko tilannetta kenties jos hyräilisi Elviksen kappaletta "Love me tender.".
No en hyräillyt. Mietin myös että pitäisikö piirtää tikkataulu hanuriin....vitsiksi. Mutta ei tuota tilannetta nyt vaan saa kevennettyä millään vitsillä edes.
Nyt se on sitten koettu. Ja ei en pitänyt siitä! Kaapista ulos en tule koskaan ja tuo juttu itseasiassa hitsautti myös sen saakelin kaapin saranat kiinni. Eihän se nyt sattunut mutta.......pikkuisen otti pattiin...
Matkalla kotiin kuuntelin radiota. Sieltä tuli Freddie Mercuryn I want it all......huomasin kesken kappaleen laulavani mukana....korkealta ja kovaa. Nauratti.
Nyt otan lasin brandyä...pillillä....olen niin täpinöissäni tästä ihanasta kokemuksesta.
Vuosi 2011.........tulen muistamaan sut NIIN LUJAA!
Nimimerkillä: jätkät toi homma on teillä vielä edessä...naurakaa nyt mutta kyllä se hymy vielä joskus hyytyy!
p.s. meidän kylällä oli aikoinaan yksi Martti millä oli sormet kuin nippu kyr*iä. Onneksi tolla lekurilla oli ohuet sormet.........
No vasektomiahan meni miten meni. Kukaan ei sitten perkele muistanut sanoa että saattaa tulla jälkitauteja.
Vituttiko mennä leikkauspöydälle ja sitten ympärillä veitsien kanssa lauma naisia? Kyllä.
No vitutti helvetin paljon vähemmän kuin se että itse tajuaa että saattaa sairastaa jälkitautina
eturauhastulehdusta ja sehän tunnetusti todetaan miten?
Käytän tässä kohtaa paria lausetta Star Trekistä mukaillen "My arse. The final frontier. .....plaa plaa plaa.....to boldly go where no man has gone before.."
Pari päivää asiaa mielessäni haudoin että sehän se on saakeli. Ja siinä vitutuksen puuskassa mietin että miten asiaa lähestyy sitten kun lääkärillä tulee se H-hetki.......Housutkinttuunjapersenäkyville-hetki. Ajattelin että helpottaisiko tilannetta kenties jos hyräilisi Elviksen kappaletta "Love me tender.".
No en hyräillyt. Mietin myös että pitäisikö piirtää tikkataulu hanuriin....vitsiksi. Mutta ei tuota tilannetta nyt vaan saa kevennettyä millään vitsillä edes.
Nyt se on sitten koettu. Ja ei en pitänyt siitä! Kaapista ulos en tule koskaan ja tuo juttu itseasiassa hitsautti myös sen saakelin kaapin saranat kiinni. Eihän se nyt sattunut mutta.......pikkuisen otti pattiin...
Matkalla kotiin kuuntelin radiota. Sieltä tuli Freddie Mercuryn I want it all......huomasin kesken kappaleen laulavani mukana....korkealta ja kovaa. Nauratti.
Nyt otan lasin brandyä...pillillä....olen niin täpinöissäni tästä ihanasta kokemuksesta.
Vuosi 2011.........tulen muistamaan sut NIIN LUJAA!
Nimimerkillä: jätkät toi homma on teillä vielä edessä...naurakaa nyt mutta kyllä se hymy vielä joskus hyytyy!
p.s. meidän kylällä oli aikoinaan yksi Martti millä oli sormet kuin nippu kyr*iä. Onneksi tolla lekurilla oli ohuet sormet.........
keskiviikko 7. joulukuuta 2011
Tontut ja nykypäivä....mahdoton yhtälö?
Tässä riisipuuroa keitellessä ja lasten ohjelmaa kuunnellessa tuli mieleen että miten entisaikojen tontut ovat sopeutuneet nyky-yhteiskuntaan. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi Talli-tonttu. Entisaikoina Tallitonttu sai käskennellä rauhassa tallissa ja navetassa hoitaen eläimiä ja sai palkaksi riisipuuroa + jne. No miten tänä päivänä samainen Tallitonttu sitten. Olisin niin mielellään ollut näkemässä kun ensimmäinen Tallitonttu koettaa hiippailla hämärissä nykyaikaiseen navettaan laukaisten liiketunnistimella toimivan valaistuksen ja hälytyslaitteiston. Siinä on Tallitonde ollut kuin hirvi lähivaloissa kun on alkanut tulemaan isännän haulikosta haulia kohti, isännän tosin luulleen että joku "Vapautta Eläimille" järjestön punanuttuinen pääperkele on tullut hänen sikansa laskemaan vapaalle jalalle. Ja päälle vielä lätkäistään Tallitondelle syytteet eläimiin sekaantumisesta....
Entäs sitten Myllytonttu? Ennen Myllytonttu ehti sentään väistelemään myllyssä liikkuvia osasia mutta veikkaan että nykyaikaisessa myllyssä Myllytonde on joko helvetillisessä kondiksessa kun Parkour/Matrix-tyylillä väistelee myllyn liikkuvia osia kuin viimeistä päivää tai ns. punamultamaalina myllyn seinillä....
Saunatontullakin voi tänä päivänä olla vittumaiset oltavat.....varsinkin jos on tullut vedettyä lyhyt tikku Joulupukin arpajaisissa ja nasahtanut just se talo missä on AinaValmis-kiuas. Saapi hikoilla oikein olan takaa ja huolella.
Riihitontut ovatkin sitten jo aikaa sitten joutuneet asunnottomiksi ja varmaan vetävät jossain Helsingin syrjäkujilla tälläkin hetkellä injektioruiskulla rinnakkaistodellisuutta yhdessä Tupatonttujen kanssa, jotka ovat joutuneet mieron tielle tupien puuttuessa nykypäivän kämpistä.
No mutta on se vaan hyvä että kuitenkin eräät tontut ovat tässä nyky-yhteiskunnassa pärjänneet... http://static.iltalehti.fi/koti/tonttunayttaakeskisormeaHM_kt.jpg
Entäs sitten Myllytonttu? Ennen Myllytonttu ehti sentään väistelemään myllyssä liikkuvia osasia mutta veikkaan että nykyaikaisessa myllyssä Myllytonde on joko helvetillisessä kondiksessa kun Parkour/Matrix-tyylillä väistelee myllyn liikkuvia osia kuin viimeistä päivää tai ns. punamultamaalina myllyn seinillä....
Saunatontullakin voi tänä päivänä olla vittumaiset oltavat.....varsinkin jos on tullut vedettyä lyhyt tikku Joulupukin arpajaisissa ja nasahtanut just se talo missä on AinaValmis-kiuas. Saapi hikoilla oikein olan takaa ja huolella.
Riihitontut ovatkin sitten jo aikaa sitten joutuneet asunnottomiksi ja varmaan vetävät jossain Helsingin syrjäkujilla tälläkin hetkellä injektioruiskulla rinnakkaistodellisuutta yhdessä Tupatonttujen kanssa, jotka ovat joutuneet mieron tielle tupien puuttuessa nykypäivän kämpistä.
No mutta on se vaan hyvä että kuitenkin eräät tontut ovat tässä nyky-yhteiskunnassa pärjänneet... http://static.iltalehti.fi/koti/tonttunayttaakeskisormeaHM_kt.jpg
keskiviikko 30. marraskuuta 2011
Jonain päivänä kirjoitettua ja nyt julkaistua....
Hei vaan kaikille jotka tänne ovat jossain kohdassa eksyneet...tahtoen, tahi tahtomattaan. Tässä tuli mieleen kirjoittaa muutama sana minusta, koska jotenkin on jäänyt sellainen maku että ihan kaikille ei ole avautunut se että mitä, minkälainen ja kuka minä olen. Tämä ihan vain selkiyttääkseni sitä mitä kirjoitan, miksi kirjoitan ja mitä omista kirjoittamisista ajattelen.
Ensiksikin olen aikoinaan päätynyt siihen omina synkkinä hetkinäni reilusti päälle 10 vuotta sitten että kaikki mitä tulen tekemään ja sanomaan on mahdollisimman rehellistä. Valkoisista valheista itselläni on aivan oma mielipiteeni ja niistä en ala tässä käymään monologia.
Kuten todettua aikoinaan totesin että Nyt riittää. Olin oppinut valehtelemaan asiasta kuin asiasta sujuvasti ja hyvin, niin sukulaisille kuin myös ystävillenikin. Tässä voitanee hakea syy-seuraus suhteita aikaisemmasta suhteesta mutta isoimman syyn työnnän suoraan omalle kontolle sillä olin eri ihminen; arka, hiljainen ja heikko. Mutta kun sen itselleen viimein myönsin että olen näitä kaikkia ominaisuuksia ja että EN näitä halua olla päätin että siitä päivästä lähtien kaikki mitä teen, mitä sanon ja mitä tunnen on mahdollisimman rehellistä...itselleni. Ihminen voi valehdella niin paljon kuin sielu sietää kaikille muille mutta itselleen ei pysty valehtelemaan ilman seurauksia. Kyseisenä päivänä siis päätin että jos vituttaa niin sanon sen, jos olen iloinen sanon sen ja jos rakastan niin sanon sen. Ilman kompromisseja. Ja koska olen ns. peruskilttiukkeli niin jos itselleni olen rehellinen niin pahasti ei voi mennä metsään muidenkaan kanssa.
Kyseisestä päivästä lähtien olen saanut elää hienoa elämää. Olen ollut onnellinen, surullinen, vihainen ja rakastunut koko sillä kapasiteetilla mitä minussa on. Elän itselleni, jotta voin elää toisille. Joku viisashan on aikoinaan sanonut että sillä hetkellä kun ihminen kuolee niin silloin on paha katua tekemättömiä ja sanomattomia asioita. Ja kuten kuukausi pari sitten ollut tutkimus paljasti niin moni katuu sitä miten on oman elämänsä elänyt sillä hetkellä kun kuolema on tullut hakemaan omansa pois. Jokainen meistä tulee katumaan sillä hetkellä jotain mutta itse pidän huolen että en kadu sitä että en olisi sanonut sitä mitä tunnen tai miten olen elämäni elänyt.
Yksi asia jota aivan jokainen ei tiedä tai tajua minusta on se että kun kirjoitan tai kerron itsestäni tai elämästäni asioita niin on olemassa 4 tahoa, joiden kautta peilaan omia juttujani. Ensimmäinen näistä on vaimoni. Siinä kohdassa kun hän alkaa sanomaan että nyt Ville sanoit tai teit tyhmästi niin tiedän tehneeni(mutisten). Näin ei tapahdu kovinkaan usein. Ja näissäkin joskus....huom joskus on vaimo ollut myös väärässä.Toinen asia Suomen laki. Tätä tuskin tarvitsee selittää. Kolmas työnantaja. Tätäkään tuskin tarvitsee selittää. Ja kolmas omat lapseni. He antavat mm. palautteen siitä jos iti höpöttää mutta ne on minun ja lasteni välisiä juttuja.
Läheiset ihmiset ovat tietenkin oikeutettuja sanomaan oman mielipiteensä mutta ainoat ihmiset jotka voivat vaikuttaa minun tapaani elää/ajatella asuvat samassa osoitteessa kuin minä tai maksaa palkkani. Sukulaiset, ystävät olette kaikki hienoja ja rakkaita ihmisiä mutta teidän kanssa en elä jokaista päivääni...perheeni kanssa elän nyt ja tästä eteenpäin.
Olen siinä käsityksessä että tätäkin lukevista ihmisistä joillain on herännyt ajatuksia siitä että miten typeriä kirjoitan välillä. Teille kaikille voinen sanoa kaksi ellei jopa kolme asiaa:
A. Luuletteko todella etten itse tiedä mitä kirjoitan? Etten tiedä että osa jutuista on typeriä. Mutta tiedättekö Te, sitä että osa on väritettyjä? Ja jos se mitä tarinan värittäminen on epäselvää niin...no en ala selittämään..
B. En voi käsittää edelleenkään ihmisten tapaa katsoa televisio ohjelmaa jota pitävät typeränä. Vaihtakaa kanavaa tai sulkekaa telkkari ja seisokaa vaikka päällänne. Sama asia tämän blogin kanssa. En voi käsittää mitenkään sitä että on olemassa ihmisiä jotka oikeasti katsovat jotain ohjelmaa ja sitten haukuvat sen toisella formaatilla. Olemme kuitenkin päässeet eroon niistä ajoista kuin oli olemassa vain kaksi kanavaa YLE1 ja YLE2 saati että oli olemassa vain yksi kanava.....kai sellainenkin aika on ollut.
En usko myöskään siihen, että olisin ainoa ihminen jolle sattuu omituisia sattumuksia arkielämässä mutta se miten moni A. näkee niissä hauskuuden/ironian B. on valmis niistä kertomaan, onkin taas aivan eri asia.
Sama kuin tämän surullisen kuuluisan facebookin kanssa jossa nähtävästi olen ns. hardcore user. HAH.
Senkin laitoksen koko idea on käsittääkseni jakaa itsestään toisille. Tietoa, ajatuksia, tunteita ja hakea kavereilta tukea sekä pysyä kärryillä siitä mitä itselle läheisille ja tutuille ihmisille kuuluu. Ok olen hardcore user sillä kerron itsestäni paljon. Mutta miksi helvetissä sitä palvelua sitten käyttää jos siellä ei kerro? Ei kai nyt kukaan tilaa CANAL+ kanavapakettiakaan televisioon käydäkseen lenkillä ja sitten katsellakseen YLE1:stä?
Missä kohdassa rehellisyydestä ja avoimuudesta on tullut huono asia? Missä kohtaa tarinoista elävästä elämästä on tullut typeryyttä?
Miksi ihmiset yrittävät elää omaa elämäänsä siinä omassa pienessä kuplassaan jossa seinät on tehty puoliläpäisevästälasista? Jokainen on valmis tirkistelemään toisten elämään ja tuijottamaan BB taloa ja tositeevee roskaa muttei jakamaan omasta elämästää avoimesti toisille ja auta armias jos joku sen tekee niin voi Jeesus.
Matti Näsän sanoin...Mua ei taas kiinnosta mikään...
Tällaista vaan.....
t. kärttyinen vanha mies
Ensiksikin olen aikoinaan päätynyt siihen omina synkkinä hetkinäni reilusti päälle 10 vuotta sitten että kaikki mitä tulen tekemään ja sanomaan on mahdollisimman rehellistä. Valkoisista valheista itselläni on aivan oma mielipiteeni ja niistä en ala tässä käymään monologia.
Kuten todettua aikoinaan totesin että Nyt riittää. Olin oppinut valehtelemaan asiasta kuin asiasta sujuvasti ja hyvin, niin sukulaisille kuin myös ystävillenikin. Tässä voitanee hakea syy-seuraus suhteita aikaisemmasta suhteesta mutta isoimman syyn työnnän suoraan omalle kontolle sillä olin eri ihminen; arka, hiljainen ja heikko. Mutta kun sen itselleen viimein myönsin että olen näitä kaikkia ominaisuuksia ja että EN näitä halua olla päätin että siitä päivästä lähtien kaikki mitä teen, mitä sanon ja mitä tunnen on mahdollisimman rehellistä...itselleni. Ihminen voi valehdella niin paljon kuin sielu sietää kaikille muille mutta itselleen ei pysty valehtelemaan ilman seurauksia. Kyseisenä päivänä siis päätin että jos vituttaa niin sanon sen, jos olen iloinen sanon sen ja jos rakastan niin sanon sen. Ilman kompromisseja. Ja koska olen ns. peruskilttiukkeli niin jos itselleni olen rehellinen niin pahasti ei voi mennä metsään muidenkaan kanssa.
Kyseisestä päivästä lähtien olen saanut elää hienoa elämää. Olen ollut onnellinen, surullinen, vihainen ja rakastunut koko sillä kapasiteetilla mitä minussa on. Elän itselleni, jotta voin elää toisille. Joku viisashan on aikoinaan sanonut että sillä hetkellä kun ihminen kuolee niin silloin on paha katua tekemättömiä ja sanomattomia asioita. Ja kuten kuukausi pari sitten ollut tutkimus paljasti niin moni katuu sitä miten on oman elämänsä elänyt sillä hetkellä kun kuolema on tullut hakemaan omansa pois. Jokainen meistä tulee katumaan sillä hetkellä jotain mutta itse pidän huolen että en kadu sitä että en olisi sanonut sitä mitä tunnen tai miten olen elämäni elänyt.
Yksi asia jota aivan jokainen ei tiedä tai tajua minusta on se että kun kirjoitan tai kerron itsestäni tai elämästäni asioita niin on olemassa 4 tahoa, joiden kautta peilaan omia juttujani. Ensimmäinen näistä on vaimoni. Siinä kohdassa kun hän alkaa sanomaan että nyt Ville sanoit tai teit tyhmästi niin tiedän tehneeni(mutisten). Näin ei tapahdu kovinkaan usein. Ja näissäkin joskus....huom joskus on vaimo ollut myös väärässä.Toinen asia Suomen laki. Tätä tuskin tarvitsee selittää. Kolmas työnantaja. Tätäkään tuskin tarvitsee selittää. Ja kolmas omat lapseni. He antavat mm. palautteen siitä jos iti höpöttää mutta ne on minun ja lasteni välisiä juttuja.
Läheiset ihmiset ovat tietenkin oikeutettuja sanomaan oman mielipiteensä mutta ainoat ihmiset jotka voivat vaikuttaa minun tapaani elää/ajatella asuvat samassa osoitteessa kuin minä tai maksaa palkkani. Sukulaiset, ystävät olette kaikki hienoja ja rakkaita ihmisiä mutta teidän kanssa en elä jokaista päivääni...perheeni kanssa elän nyt ja tästä eteenpäin.
Olen siinä käsityksessä että tätäkin lukevista ihmisistä joillain on herännyt ajatuksia siitä että miten typeriä kirjoitan välillä. Teille kaikille voinen sanoa kaksi ellei jopa kolme asiaa:
A. Luuletteko todella etten itse tiedä mitä kirjoitan? Etten tiedä että osa jutuista on typeriä. Mutta tiedättekö Te, sitä että osa on väritettyjä? Ja jos se mitä tarinan värittäminen on epäselvää niin...no en ala selittämään..
B. En voi käsittää edelleenkään ihmisten tapaa katsoa televisio ohjelmaa jota pitävät typeränä. Vaihtakaa kanavaa tai sulkekaa telkkari ja seisokaa vaikka päällänne. Sama asia tämän blogin kanssa. En voi käsittää mitenkään sitä että on olemassa ihmisiä jotka oikeasti katsovat jotain ohjelmaa ja sitten haukuvat sen toisella formaatilla. Olemme kuitenkin päässeet eroon niistä ajoista kuin oli olemassa vain kaksi kanavaa YLE1 ja YLE2 saati että oli olemassa vain yksi kanava.....kai sellainenkin aika on ollut.
En usko myöskään siihen, että olisin ainoa ihminen jolle sattuu omituisia sattumuksia arkielämässä mutta se miten moni A. näkee niissä hauskuuden/ironian B. on valmis niistä kertomaan, onkin taas aivan eri asia.
Sama kuin tämän surullisen kuuluisan facebookin kanssa jossa nähtävästi olen ns. hardcore user. HAH.
Senkin laitoksen koko idea on käsittääkseni jakaa itsestään toisille. Tietoa, ajatuksia, tunteita ja hakea kavereilta tukea sekä pysyä kärryillä siitä mitä itselle läheisille ja tutuille ihmisille kuuluu. Ok olen hardcore user sillä kerron itsestäni paljon. Mutta miksi helvetissä sitä palvelua sitten käyttää jos siellä ei kerro? Ei kai nyt kukaan tilaa CANAL+ kanavapakettiakaan televisioon käydäkseen lenkillä ja sitten katsellakseen YLE1:stä?
Missä kohdassa rehellisyydestä ja avoimuudesta on tullut huono asia? Missä kohtaa tarinoista elävästä elämästä on tullut typeryyttä?
Miksi ihmiset yrittävät elää omaa elämäänsä siinä omassa pienessä kuplassaan jossa seinät on tehty puoliläpäisevästälasista? Jokainen on valmis tirkistelemään toisten elämään ja tuijottamaan BB taloa ja tositeevee roskaa muttei jakamaan omasta elämästää avoimesti toisille ja auta armias jos joku sen tekee niin voi Jeesus.
Matti Näsän sanoin...Mua ei taas kiinnosta mikään...
Tällaista vaan.....
t. kärttyinen vanha mies
Kirurgi kadotti kivekseni....wtf?
-Ennen alla olevan jutun lukemista tarkennan sellaisen asian, että tätä kyseistä operaatiota on funtsittu jo ennen lasten syntymää ja päätetty että kumpi menee tähän operaatioon. Lisäksi olen päättänyt aikaa sitten että nämä 3 lasta on ehdoton maksimi minun elämässäni.-
Jep. Nyt se on sitten tehty eli tuli käytyä päiväkirurgisessa vähentämässä iltatähtien ja lehtolapsien mahdollisuudet aika helvetin pienelle todennäköisyydelle. Eli päivän sana on vasectomia.
Jaa miksi kävin niinkö? No siksi että olen lapseni tehnyt ja syitä en sen enempää tarvitse...saati kenellekään selittää tätä ratkaisua sen enempää.
Jaa pelottiko? No vähän, mutta sitä kun on ollut leikkauspööydällä jo kolme kertaa aikaisemmin niin hittojako sitä pelkäämään.
Jaa miten meni?
No.........aloitetaan tarina "Ville ja Kadonneen kiveksen metsästys".
Menin päiväkirurgiseen tänään klo 11.30 ja lähes tunnin kuuntelin Five Finger Dead Punchia.......helvetin hyvää motivaattorimusaa muuten vasectomiaan...en tiedä miksi mutta on...sillä jännitys aivan nollassa.
Sitten alkoi kusettamaan.....hetken kärvisteltyä ajattelin että pakko se on mennä....kello 1230 kyseessä....ja oven takana ulos tullessa hoitaja paperi kädessä..."Oletko Vauhkonen?" Joo just milloin tulee se sun aikasi...no tasan silloin kun viimen menet vessaan. Tiedän miten todennäköisimmin menee oma kuolemani: menen käymään kusella ja kun tulen ulos vessasta niin oven takana on Viikatemies paperi kädessä "Oletko Vauhkonen?"
Siitä haastatteluun johon saapuu myös kirurgi....joka vaihtunut lennossa vanhemmasta kokeneemmasta nuoreen sipsakkaan tyttöön. Tässä kohtaa hieman alkaa nielussa nykimään....anteeksi vain mutta uskon että ikä tuo kokemusta.... Kirurgi selitti toimenpiteen juurta jaksain ja kysyi että haluanko että tehdään nukutuksessa vai paikallispuudutuksessa. No minä valitsin paikallispuudutuksen koska olen kova jätkä....ja en nukahda kemikaaleilla, piste.
*lisäystä tekstiin näin kuukausien jälkeen. Matkalla leikkaussaliin minulta kysyttiin yhteensä 3 kertaa että oletko varma ettet halua että tämä tehdään nukutuksessa. Näin jälkikäteen mietin asiaa ja voisin todeta että jos sinulta matkalla leikkaukseen IKINÄ intetään 3 kertaa että oletko ihan varma ettet halua tätä tehtävän nukutuksessa.....anna tehdä nukutuksessa. Tai no...en tiiä...*
Siittä saliin jossa pitkälleen lavetille ja ympärillä hääri 5 hoitajaa asettelemassa käsille telineitä ja lepositeet käsiin ja tippa. Sitten yksi hoitaja nappasti housut alas (minulta) ja ajeli karvoja kriittisiltä paikoilta. Sitten tuli toinen hoitaja joka laittoi suojakankaan nivusten päälle...jossa oli nähtävästi pieni reikä josta nykäistiin nyytit ja kili läpi. Sermi takaa kuului sanat "Toi saattoi vähän sattua" ja meikäläinen sermin taakse hennolla kuiskauksellla "...meinaatko...". Naiset leikkaussalissa....ei ihan hellimmästä päästä käsittely nimittäin.
Sitten annettiin rauhoittavat......jonka jälkeen aloitin läpän heittämisen. No sitä sun tätä tuli heiteltyä. En jaksa edes muistaa mitä kaikkea tuli heitettyä mutta oli jo kolmas leikkaushenkilökunta joka sanoo että nyt lopeta tai me ei saada tätä tehtyä. Vitsimiehiä....vaikka toiset riehuu puukkojen kanssa nivusissa.
Seuraavaksi kirurgi tuli ja etsi siemenjohtimia ja löysi ne.......tämä oli kivulias paikka nro 1. Mutta ei paha. Sitten juntattiin piikkiä...ei paha. Mutta sitten alettiin kaivamalla kaivamaan siemenjohtimia esiin ja se sitten sattui vatsanpohjassa.....ja hoitaja iski lisää lääkettä tippaan.
Sitten kuuluu sermin takaa "No nyt mä hävitin sen"....johon minä taas hennolla äänellä "Hävitit minkä?" "No sun vasemman kiveksen". MITÄ!!!!!???? Onneksi olin rauhoittavissa. Kaveri oli sitten todennut että paska ämmä ja paska tilanne.....takaisin sinne mistä tänne roikkumaan tulinkin eli inekseen. Se likka käytti 20 min löytääkseen sen kiveksen.....kadottaakseen sen vaan taas uudestaan. Mä ehdotin jossain kohtaa että jos nousisin seisomaan ja pomppisin sen takaisin kassiin.....ei kuulemma ollut hyvä idea. Ilman rauhoittavia olisin varmaan pompannut kattoon siinä kohdassa kun tuli tämä "Kadotin kiveksesi" kommentti....
Siinä ne tyttöset touhotti pitkän aikaa ja yksi jopa väsyi ja pyysi mun anestesiahoitajalta että "Anteeksi voisitko antaa pallin niin istun sen päälle?", johon minä "Anteeksi minkä?", "Pallin", johon minä taas "Eikö tuo nyt ole aika huonoa läppää kun samalla kaivatte meikäläisen kiveksiä ja sitten haluat istua pallin päälle?"....eivät nähneet jutun ironiaa...
Sitten sermin takaa tuli omituisin kysymys aikuiselle miehelle jolla on 3 lasta...ainakin omasta mielestäni. "Oletko sä ihan varma että sun molemmat kivekset ovat laskeutuneet aikoinaan?" johon minä että "Olet sä nyt oikeasti tosissasi?".....kuulemma oli. Minä pyysin lisää lääkkeitä.....ja sain niitä...
Hetken päästä olivat jo soittamassa 2 eri kirurgille ja yhdelle urologille.....3 nimeä kuulin. Ajattelin että "Jippii....15min helppo operaatio...nyt on mennyt jo 1h 15 min ja ovat kutsumassa pataljoonan kirurgeja lisää riehumaan meikäläisen kasseille....kiva". Sanoin ääneen "Ei kai tän takia nyt koko henkilökuntaa paikalle tarvita? Eihän?"
Sitten ottivat ja soittivat miespuolisen urologin paikalle. Kaveri saapui, sanoi "Moi", meni sermin taakse ja 7 min (tai sille se tuntui) myöhemmin molemmat puolet hoidettu. Kysyi vielä lähtiessään että tuntuuko sille että on steriloitu.....johon vastasin että henkisesti on tuntunut sille jo monta kuukautta HAHAHAHAHAHAHAH
Kokonaisuudessaan.....no ei joka pojasta ole siihen lavetille asettumaan vapaaehtoisesti ja pysymään siinä ilman nukuttamista. Sattui hieman mutta...no pahempaakin on tullut koettua.
Nyt kylmäkalle munissa makailen sitten himassa.....
Kaikenlaista sitä tulee selvinpäin tehtyä. Huomenna illalla vedän kyllä lasillisen viskiä vaikka mikä olisi...
Jep. Nyt se on sitten tehty eli tuli käytyä päiväkirurgisessa vähentämässä iltatähtien ja lehtolapsien mahdollisuudet aika helvetin pienelle todennäköisyydelle. Eli päivän sana on vasectomia.
Jaa miksi kävin niinkö? No siksi että olen lapseni tehnyt ja syitä en sen enempää tarvitse...saati kenellekään selittää tätä ratkaisua sen enempää.
Jaa pelottiko? No vähän, mutta sitä kun on ollut leikkauspööydällä jo kolme kertaa aikaisemmin niin hittojako sitä pelkäämään.
Jaa miten meni?
No.........aloitetaan tarina "Ville ja Kadonneen kiveksen metsästys".
Menin päiväkirurgiseen tänään klo 11.30 ja lähes tunnin kuuntelin Five Finger Dead Punchia.......helvetin hyvää motivaattorimusaa muuten vasectomiaan...en tiedä miksi mutta on...sillä jännitys aivan nollassa.
Sitten alkoi kusettamaan.....hetken kärvisteltyä ajattelin että pakko se on mennä....kello 1230 kyseessä....ja oven takana ulos tullessa hoitaja paperi kädessä..."Oletko Vauhkonen?" Joo just milloin tulee se sun aikasi...no tasan silloin kun viimen menet vessaan. Tiedän miten todennäköisimmin menee oma kuolemani: menen käymään kusella ja kun tulen ulos vessasta niin oven takana on Viikatemies paperi kädessä "Oletko Vauhkonen?"
Siitä haastatteluun johon saapuu myös kirurgi....joka vaihtunut lennossa vanhemmasta kokeneemmasta nuoreen sipsakkaan tyttöön. Tässä kohtaa hieman alkaa nielussa nykimään....anteeksi vain mutta uskon että ikä tuo kokemusta.... Kirurgi selitti toimenpiteen juurta jaksain ja kysyi että haluanko että tehdään nukutuksessa vai paikallispuudutuksessa. No minä valitsin paikallispuudutuksen koska olen kova jätkä....ja en nukahda kemikaaleilla, piste.
*lisäystä tekstiin näin kuukausien jälkeen. Matkalla leikkaussaliin minulta kysyttiin yhteensä 3 kertaa että oletko varma ettet halua että tämä tehdään nukutuksessa. Näin jälkikäteen mietin asiaa ja voisin todeta että jos sinulta matkalla leikkaukseen IKINÄ intetään 3 kertaa että oletko ihan varma ettet halua tätä tehtävän nukutuksessa.....anna tehdä nukutuksessa. Tai no...en tiiä...*
Siittä saliin jossa pitkälleen lavetille ja ympärillä hääri 5 hoitajaa asettelemassa käsille telineitä ja lepositeet käsiin ja tippa. Sitten yksi hoitaja nappasti housut alas (minulta) ja ajeli karvoja kriittisiltä paikoilta. Sitten tuli toinen hoitaja joka laittoi suojakankaan nivusten päälle...jossa oli nähtävästi pieni reikä josta nykäistiin nyytit ja kili läpi. Sermi takaa kuului sanat "Toi saattoi vähän sattua" ja meikäläinen sermin taakse hennolla kuiskauksellla "...meinaatko...". Naiset leikkaussalissa....ei ihan hellimmästä päästä käsittely nimittäin.
Sitten annettiin rauhoittavat......jonka jälkeen aloitin läpän heittämisen. No sitä sun tätä tuli heiteltyä. En jaksa edes muistaa mitä kaikkea tuli heitettyä mutta oli jo kolmas leikkaushenkilökunta joka sanoo että nyt lopeta tai me ei saada tätä tehtyä. Vitsimiehiä....vaikka toiset riehuu puukkojen kanssa nivusissa.
Seuraavaksi kirurgi tuli ja etsi siemenjohtimia ja löysi ne.......tämä oli kivulias paikka nro 1. Mutta ei paha. Sitten juntattiin piikkiä...ei paha. Mutta sitten alettiin kaivamalla kaivamaan siemenjohtimia esiin ja se sitten sattui vatsanpohjassa.....ja hoitaja iski lisää lääkettä tippaan.
Sitten kuuluu sermin takaa "No nyt mä hävitin sen"....johon minä taas hennolla äänellä "Hävitit minkä?" "No sun vasemman kiveksen". MITÄ!!!!!???? Onneksi olin rauhoittavissa. Kaveri oli sitten todennut että paska ämmä ja paska tilanne.....takaisin sinne mistä tänne roikkumaan tulinkin eli inekseen. Se likka käytti 20 min löytääkseen sen kiveksen.....kadottaakseen sen vaan taas uudestaan. Mä ehdotin jossain kohtaa että jos nousisin seisomaan ja pomppisin sen takaisin kassiin.....ei kuulemma ollut hyvä idea. Ilman rauhoittavia olisin varmaan pompannut kattoon siinä kohdassa kun tuli tämä "Kadotin kiveksesi" kommentti....
Siinä ne tyttöset touhotti pitkän aikaa ja yksi jopa väsyi ja pyysi mun anestesiahoitajalta että "Anteeksi voisitko antaa pallin niin istun sen päälle?", johon minä "Anteeksi minkä?", "Pallin", johon minä taas "Eikö tuo nyt ole aika huonoa läppää kun samalla kaivatte meikäläisen kiveksiä ja sitten haluat istua pallin päälle?"....eivät nähneet jutun ironiaa...
Sitten sermin takaa tuli omituisin kysymys aikuiselle miehelle jolla on 3 lasta...ainakin omasta mielestäni. "Oletko sä ihan varma että sun molemmat kivekset ovat laskeutuneet aikoinaan?" johon minä että "Olet sä nyt oikeasti tosissasi?".....kuulemma oli. Minä pyysin lisää lääkkeitä.....ja sain niitä...
Hetken päästä olivat jo soittamassa 2 eri kirurgille ja yhdelle urologille.....3 nimeä kuulin. Ajattelin että "Jippii....15min helppo operaatio...nyt on mennyt jo 1h 15 min ja ovat kutsumassa pataljoonan kirurgeja lisää riehumaan meikäläisen kasseille....kiva". Sanoin ääneen "Ei kai tän takia nyt koko henkilökuntaa paikalle tarvita? Eihän?"
Sitten ottivat ja soittivat miespuolisen urologin paikalle. Kaveri saapui, sanoi "Moi", meni sermin taakse ja 7 min (tai sille se tuntui) myöhemmin molemmat puolet hoidettu. Kysyi vielä lähtiessään että tuntuuko sille että on steriloitu.....johon vastasin että henkisesti on tuntunut sille jo monta kuukautta HAHAHAHAHAHAHAH
Kokonaisuudessaan.....no ei joka pojasta ole siihen lavetille asettumaan vapaaehtoisesti ja pysymään siinä ilman nukuttamista. Sattui hieman mutta...no pahempaakin on tullut koettua.
Nyt kylmäkalle munissa makailen sitten himassa.....
Kaikenlaista sitä tulee selvinpäin tehtyä. Huomenna illalla vedän kyllä lasillisen viskiä vaikka mikä olisi...
maanantai 28. marraskuuta 2011
Tuhkimo jatko-osa vol 8
Jorma heräsi pihamaalla siihen kun orava heitti tätä kiukuspäissään kävyllä kasseille. Jormalla kului hetki aikaa toeta tästä yllättävästä "orkusta" joka kivuliaisuudessaan sai Jorman kävyn hieman palamaan. Edelleen sen verran Ristuksen temppuliemissä ollen Jorma nappasi kiukuissaan vajassa ollen kirveen ja meni kopauttamaan kuusenrunkoon. Ajatuksena oli vähän säikäyttää puussa kiukkuisena riehuvaa oravaa iskemällä pari terävää napautusta runkoon. Ensimmäinen isku kuitenkin sisältä iskusarjan joka sisälsi n. 5000 lyöntiä. Hetkessä kuusi muuttui kasaksi sahanpurua jonka keskellä istui orava käpysuussaan ja silmät jotka muistuttivat lähinnä teelautasia. Jorma heitti kirveen vapisevista käsistään ja samassa rytäkässä istui oravanpesän rikki. Tässä kohdassa orava heitti kävyn maahan ja painui lähimmän kissan suuhun ja laittoi itse yllättyneen kissan yläleuan kiinni.
keskiviikko 2. marraskuuta 2011
Tuhkimo jatko-osa 7
Samaan aikaan sisätiloilla kiljupöntön kantta kesken käymisen irti repivä kuningas havahtui pirullisesta touhustaan ulkoa kuuluneeseen paukahdukseen mutta koska oli kuningas niin paskat välitti pikku paukkeesta pihamaalla. Kuningas jätti kiljut kesken käyneiksi ja humpsautti vielä gaubersuolaa. Jo pelkästään idean demonisuudesta tilannetta helvetissä seurannut Piru itse alkoi pyörittelemään päätään sillä idea oli häiriintyneisyys asteikolla jo Pirunkin mielestä ihan paskimmasta päästä...noin kirjaimellisesti.
Ovelle oli alkanutkin jo kerääntymään ensimmäinen setti "prinssejä". Kuningas vittuillessaan huusi ikkunasta n. 100 ensimmäisenä paikalle tulleelle alkoholikulturaalisesti valveutuneelle uroolle että "JONO SUORAKSI!". Siinä kun 100 ukkoa joista jokaisen maksan läpi on suodattunut tilatankillinen jos toinenkin alkoholijuomaa elämän aikana ja joiden koordinaatiokyky on pikkasen hakusessa niin suoran jonon tekeminen on hieman haastavaa. Kuningas seuraili hetken tätä valtavaa käärmettä muistuttavaa monumenttia joka kiemurteli pitkin linnan pihamaata laidasta toiseen ja sitten totesi että ei tätä kestä selvinpäin seurata ja läksi etsimään itselleen jotain suun kostuketta.
Samaan aikaan Jorma alkoi heräilemään takapihan kuusen alta valtavaan päänsärkyyn.......
to be continued...
Ovelle oli alkanutkin jo kerääntymään ensimmäinen setti "prinssejä". Kuningas vittuillessaan huusi ikkunasta n. 100 ensimmäisenä paikalle tulleelle alkoholikulturaalisesti valveutuneelle uroolle että "JONO SUORAKSI!". Siinä kun 100 ukkoa joista jokaisen maksan läpi on suodattunut tilatankillinen jos toinenkin alkoholijuomaa elämän aikana ja joiden koordinaatiokyky on pikkasen hakusessa niin suoran jonon tekeminen on hieman haastavaa. Kuningas seuraili hetken tätä valtavaa käärmettä muistuttavaa monumenttia joka kiemurteli pitkin linnan pihamaata laidasta toiseen ja sitten totesi että ei tätä kestä selvinpäin seurata ja läksi etsimään itselleen jotain suun kostuketta.
Samaan aikaan Jorma alkoi heräilemään takapihan kuusen alta valtavaan päänsärkyyn.......
to be continued...
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Pidä tunkkisi perkele
Joskus sitä vaan mun elämässä on päiviä milloin kaikki mitä tekee ja mihin koskee muuttuu absurdiksi osaksi maailmankaikkeutta. Näin kävi sunnuntaina.
Olin duunannut remonttia 27 tuntia 2 vuorokauden aikana eli voitanee sanoa että olin tasan oikeassa "wituiksmän" tilassa. No sitten tuli todettua että perhana munhan piti vaihtaa talvirenkaat alle. Tunkki oli ostettuna ja asenne sellainen että vittu nyt muuten vaihdetaan pisteeksi iin päälle ne renkaat. Ja sitten alkaa kaikki menemään tasan päin persettä.
Ei muuta kun auto katokseen ja tunkki paketista (motonetin taattua laatua) ja etsimään hylsyä jolla saada pultit auki. No löysin momenttiavaimen ja hylsyn joka sopi pultteihin...tässä kohdassa heräsi mielikuva siitä että "olikos mulla ne toiset vanteet sellaiset että normiavain muuten EI sovi"....ja ei muuta kun perkele etsimään sitä hylsyä. Valokuvamuistin omaavana muistin että jossain se on autossa....ja vartin etsimisen jälkeen tuli todettua että olihan se......takapenkkirivin alla olevien tukikiskojen vieressä. No mutta kamat kondiksessa.
Jaa....alkaa pimenemään no mutta hei mullahan on katoksessa valot....jotka tosin toimivat liiketunnistimella....kaikki 5 min kerrallaan. JA IHAN HELEVETIN HUONO IDEA ALKAA TEKEMÄÄN TUOTA HOMMAA SELLAISESSA VALAISTUKSESSA!
Ei muutta ku tunkki alle ja tarkistus vielä manuaalista että olikos tässä jotkut erikoispaikat mihin tunkki piti laittaa..olihan ne. Ja tunkki alle ja nostamaan autoa......"höh....onpas hassun muotoinen tuo helmapelti....EI SAATANA!"....ja tunkki siellä hämärässä tuli asetettu ihan vaan vähän ohi oikeasta paikasta.... auto alas, totetaminen että näin pääsi käymään. Ja sitten sellainen pieni parin sadan metrin kävely noituen kyyneleet silmissä...vitutti niin ettei veri meinannut kiertää.
No mutta se on vaan peltiä ja ei näy pahasti.
Ensin meinasin antaa periksi koska olin kirjaimellisesti finaalissa mutta sitten normisuomalainen asenne nosti päätään...."mulle ei pikku vastoinkäymiset kyllä hypi silmille....perkele renkaat vaihdetaan vaikka tulisi kuolema!".
Auto ylös ja renkaat alkoi vaihtumaan lentäen...ja helmapellit pysymään kondiksessa muualla. Ja sitten päästään renkaaseen numero 3......yhden pultin edellinen renkaat vaihtanut firma oli pyöräyttänyt pultin pään kivasti pyöreäksi. Villellä palaa tässä kohtaa käämi lopullisesti.....otin sen toisen hylsyn...iskin sen päähän kiinni ja hakasin sen ainoalla vasaralla...joka oli se koko perkeleen talon kevein....sen helevetin hylsyn puoleen väliin pulttia ilman että oli edes kohdallaan.
No ei mitään rengas vaihdettu...viimeinen jäljellä...ja siellä IHAN PERKELE SAMANLAINEN PULTTI! Tässä kohtaa tuntui että aivoissa joku paikka sanoi sopimuksen irti mutta renkaat vaihdoin.........
vituttaa se helmapelti silti...vähän....
Olin duunannut remonttia 27 tuntia 2 vuorokauden aikana eli voitanee sanoa että olin tasan oikeassa "wituiksmän" tilassa. No sitten tuli todettua että perhana munhan piti vaihtaa talvirenkaat alle. Tunkki oli ostettuna ja asenne sellainen että vittu nyt muuten vaihdetaan pisteeksi iin päälle ne renkaat. Ja sitten alkaa kaikki menemään tasan päin persettä.
Ei muuta kun auto katokseen ja tunkki paketista (motonetin taattua laatua) ja etsimään hylsyä jolla saada pultit auki. No löysin momenttiavaimen ja hylsyn joka sopi pultteihin...tässä kohdassa heräsi mielikuva siitä että "olikos mulla ne toiset vanteet sellaiset että normiavain muuten EI sovi"....ja ei muuta kun perkele etsimään sitä hylsyä. Valokuvamuistin omaavana muistin että jossain se on autossa....ja vartin etsimisen jälkeen tuli todettua että olihan se......takapenkkirivin alla olevien tukikiskojen vieressä. No mutta kamat kondiksessa.
Jaa....alkaa pimenemään no mutta hei mullahan on katoksessa valot....jotka tosin toimivat liiketunnistimella....kaikki 5 min kerrallaan. JA IHAN HELEVETIN HUONO IDEA ALKAA TEKEMÄÄN TUOTA HOMMAA SELLAISESSA VALAISTUKSESSA!
Ei muutta ku tunkki alle ja tarkistus vielä manuaalista että olikos tässä jotkut erikoispaikat mihin tunkki piti laittaa..olihan ne. Ja tunkki alle ja nostamaan autoa......"höh....onpas hassun muotoinen tuo helmapelti....EI SAATANA!"....ja tunkki siellä hämärässä tuli asetettu ihan vaan vähän ohi oikeasta paikasta.... auto alas, totetaminen että näin pääsi käymään. Ja sitten sellainen pieni parin sadan metrin kävely noituen kyyneleet silmissä...vitutti niin ettei veri meinannut kiertää.
No mutta se on vaan peltiä ja ei näy pahasti.
Ensin meinasin antaa periksi koska olin kirjaimellisesti finaalissa mutta sitten normisuomalainen asenne nosti päätään...."mulle ei pikku vastoinkäymiset kyllä hypi silmille....perkele renkaat vaihdetaan vaikka tulisi kuolema!".
Auto ylös ja renkaat alkoi vaihtumaan lentäen...ja helmapellit pysymään kondiksessa muualla. Ja sitten päästään renkaaseen numero 3......yhden pultin edellinen renkaat vaihtanut firma oli pyöräyttänyt pultin pään kivasti pyöreäksi. Villellä palaa tässä kohtaa käämi lopullisesti.....otin sen toisen hylsyn...iskin sen päähän kiinni ja hakasin sen ainoalla vasaralla...joka oli se koko perkeleen talon kevein....sen helevetin hylsyn puoleen väliin pulttia ilman että oli edes kohdallaan.
No ei mitään rengas vaihdettu...viimeinen jäljellä...ja siellä IHAN PERKELE SAMANLAINEN PULTTI! Tässä kohtaa tuntui että aivoissa joku paikka sanoi sopimuksen irti mutta renkaat vaihdoin.........
vituttaa se helmapelti silti...vähän....
perjantai 21. lokakuuta 2011
Kun nälkä menee överiksi
Itselläni ja tyttärelläni on yksi pieni valuvika. Se että jos nälkä pääsee liian suureksi niin vitutuksen määrä kasvaa minuuteissa eksponentiaalisesti aika jäätäviin mittoihin. Eilen pitkästä aikaa tämä tuli koettua omalta kohdaltani kun olimme sohvakaupoilla. Juha Vuorinen on kirjoittanut yhdessä kirjassaan käyttävänsä sanontaa että "On niin nälkä että voisin hakata aikuisen miehen" tai jotain vastaavaa. Itsellä tila menee samaan jos siis pääsee nälkä liian suureksi.
Siinä kebabilla omaa tilaani rauhoittaessa perheeni kanssa repesin nauramaan ajatukselle, että minä olen varmaan kamalimpia vaihtoehtoja joutua kaveriksi juuttuneeseen hissiin. Ensimmäisen 4-5 tunnin jälkeen alan mököttämään, sitten pari tuntia siitä alan vittuilemaan, pari tuntia siitä niin olen varmaan siirtynyt jo kannibalismin harjoittajaksi. Vitsi vitsi...mutta jos joskus tulet hissiin kanssani niin ole varma että sulla on jossain taskussa vähintään suklaapatukka......
Toivon vaan että sitten joskus kun pääsen väittelemään niin olen muistanut syödä ennen väitöstilaisuutta jotain.......ettei vastapuolta satu...pahasti...
Siinä kebabilla omaa tilaani rauhoittaessa perheeni kanssa repesin nauramaan ajatukselle, että minä olen varmaan kamalimpia vaihtoehtoja joutua kaveriksi juuttuneeseen hissiin. Ensimmäisen 4-5 tunnin jälkeen alan mököttämään, sitten pari tuntia siitä alan vittuilemaan, pari tuntia siitä niin olen varmaan siirtynyt jo kannibalismin harjoittajaksi. Vitsi vitsi...mutta jos joskus tulet hissiin kanssani niin ole varma että sulla on jossain taskussa vähintään suklaapatukka......
Toivon vaan että sitten joskus kun pääsen väittelemään niin olen muistanut syödä ennen väitöstilaisuutta jotain.......ettei vastapuolta satu...pahasti...
maanantai 17. lokakuuta 2011
Turun reissu
Kyllä...minä kävin Turussa. Meno matkalla oli montakin uutta asiaa itselleni mitä tuli koettua. Aloitetaan siitä että käytin elämäni ekaa kertaa firman puhelimen navigaattoria....Nokian navigaattoria. Alkumatkasta jo hieman huomailin että laite antaa aika viime tipassa osittain ohjeita...ja aloin ounastelemaan pieniä haastavia hetkiä Kehä I sellä......koska normaalistihan siellä on joku perkeleen tietyö menossa.....onko siellä joskus ollut tilanne että jotain EI olisi korjattu? No Kehällä sitten köröttelin ja arvaahan tuon saatana.....kartat ei IHAN mukana siinä että reitit hieman muuttuneet sitten edellisen päivityksen.....tai eilisen...kuulemma muuttuu päivittäin. No mm. siellä törötin liikenteen jakaja nenän edessä ja molemmilta puolilta painaa autoa loppumattomana letkana. Sanat VITTU, SAATANA olivat aika pitkälti se mitä Jetan kopissa kuului. No yksi Audi antoi tietä ja minä Jetasta luulot pois.
Turkuun tuli melkein päästyä kunnes totesin sen miksi olen aikoinaan vaihtanut nuo "perse kiinni maassa" autot tuohon S-maxiin....molemmista jaloista melkein tunto poissa.
No sitten Turkua kohti tullessa tuli "ai vittu miten pitkiä tunneleita" tilanne.....2.3 km tunnelia.....hienoa. No Turku läheni ja Nokialaisesta virrat alkoi piippailemaan uhkaavasti akun tyhjenemistä. Pääsin kuin pääsin Hamburger Börssiin ja info tiskiltä avain ja kysymys "Missä teillä on parkkipaikka?". "Tässä on kaukosäädin ja se parkkipaikka on tuolla meidän katolla.", "Anteeksi voitko toistaa? Missä?" "Niin siis meidän parkki on tuolla katolla eli tuolta porteista läpi tuolla kaukosäätimellä ja sitten autohissillä katolle.", "Anteeksi mulla on vissiin kuulossa vikaa, siis millä katolle? Hissillä?", "Joo siellä on autohissi.", "Asia tällä selvä". Pääsin pihalle kaukosäädin kädessä ja mietin että mitä vittua täällä tapahtuu. No siellä oli hissi....ja hissillä katolle....auton kanssa.
Ok.
Sitten tähän päivään. Töiden jälkeen autoon ja Nokian navigaattori päälle ja ohjeeksi "Kotiin". Ja sitten tapahtuu seuraavaa.....
A. Käänny seuraavasta oikealle. Minä käännyn.
B. Aja suoraan 150 metriä. Minä ajan
C. Käänny vasemmalle. Minä käännyn.
Tässä kohtaa huomaan että vastaan tulee perkeleesti polkupyöriä jotka katsovat vähän pitkään. Ja joki vieressä. Meikä jatkaa matkaa...kunnes tulee kielletyn ajosuunnan merkki.
D. Tee U-Käännös. "No vittu meinaatko?" Tässä kohtaa aloin käymään dialogia puhelimen kanssa....
E. Käänny tästä oikealle. "En kai mä nyt saatana pyörätietä lähde ajamaan...vittu mulla mennee hermot näihin Nokialaisiin.."
F. Sitten iso liuta ohjeita...ja sitten taas.."Tee U-käännös"...siis TÄH? Ensin ajattaa saatana yhteen suuntaan ja sitten tee U-käännös.....nice.. No tein U-käännöksen...
G. Käänny seuraavasta oikealle.... "Voi PERKELE.....SE ON YKSI SUUNTAINEN VÄÄRÄÄN SUUNTAAN!!!
H. "Tee U-käännös", tässä kohtaa näytin puhelimelle keskaria ja päätin vetää hetkeksi parkkiin ja päivittää tilanteen ihan karttaohjelmalla....
Sitten matkaan...
I. "Käänny oikealle" ja TA-VITUN-DAA ollaan motarilla.....
J.Lähellä Helsinkiä tulee info SuomiPopilta että Kehä I sellä on 2 isoa onnettomuutta...ja meikä päättää vetää Kehä IIIselle.
K. Kehä III vetää kuin vanha junan vessa...ja sitten erehdyn kuuntelemaan navogaattoria "Käänny seuraavasta oikealle" ja minä....VITUN TORPEDO KÄÄNNYN...
L. Olen ajamassa tasan saatana kohti Helsingin keskustaa......"Käänny oikealle".....ja uskomatonta kyllä....se perkeleen laitos väänsi mut takaisin Kehä I selle jota yritin välttää ja seisoin jonossa puoli tuntia....
......minnuu NIIN VITUTTAA NAVIGAATTORIT!
muuten olikin ihan hyvä päivä.......perkele
Turkuun tuli melkein päästyä kunnes totesin sen miksi olen aikoinaan vaihtanut nuo "perse kiinni maassa" autot tuohon S-maxiin....molemmista jaloista melkein tunto poissa.
No sitten Turkua kohti tullessa tuli "ai vittu miten pitkiä tunneleita" tilanne.....2.3 km tunnelia.....hienoa. No Turku läheni ja Nokialaisesta virrat alkoi piippailemaan uhkaavasti akun tyhjenemistä. Pääsin kuin pääsin Hamburger Börssiin ja info tiskiltä avain ja kysymys "Missä teillä on parkkipaikka?". "Tässä on kaukosäädin ja se parkkipaikka on tuolla meidän katolla.", "Anteeksi voitko toistaa? Missä?" "Niin siis meidän parkki on tuolla katolla eli tuolta porteista läpi tuolla kaukosäätimellä ja sitten autohissillä katolle.", "Anteeksi mulla on vissiin kuulossa vikaa, siis millä katolle? Hissillä?", "Joo siellä on autohissi.", "Asia tällä selvä". Pääsin pihalle kaukosäädin kädessä ja mietin että mitä vittua täällä tapahtuu. No siellä oli hissi....ja hissillä katolle....auton kanssa.
Ok.
Sitten tähän päivään. Töiden jälkeen autoon ja Nokian navigaattori päälle ja ohjeeksi "Kotiin". Ja sitten tapahtuu seuraavaa.....
A. Käänny seuraavasta oikealle. Minä käännyn.
B. Aja suoraan 150 metriä. Minä ajan
C. Käänny vasemmalle. Minä käännyn.
Tässä kohtaa huomaan että vastaan tulee perkeleesti polkupyöriä jotka katsovat vähän pitkään. Ja joki vieressä. Meikä jatkaa matkaa...kunnes tulee kielletyn ajosuunnan merkki.
D. Tee U-Käännös. "No vittu meinaatko?" Tässä kohtaa aloin käymään dialogia puhelimen kanssa....
E. Käänny tästä oikealle. "En kai mä nyt saatana pyörätietä lähde ajamaan...vittu mulla mennee hermot näihin Nokialaisiin.."
F. Sitten iso liuta ohjeita...ja sitten taas.."Tee U-käännös"...siis TÄH? Ensin ajattaa saatana yhteen suuntaan ja sitten tee U-käännös.....nice.. No tein U-käännöksen...
G. Käänny seuraavasta oikealle.... "Voi PERKELE.....SE ON YKSI SUUNTAINEN VÄÄRÄÄN SUUNTAAN!!!
H. "Tee U-käännös", tässä kohtaa näytin puhelimelle keskaria ja päätin vetää hetkeksi parkkiin ja päivittää tilanteen ihan karttaohjelmalla....
Sitten matkaan...
I. "Käänny oikealle" ja TA-VITUN-DAA ollaan motarilla.....
J.Lähellä Helsinkiä tulee info SuomiPopilta että Kehä I sellä on 2 isoa onnettomuutta...ja meikä päättää vetää Kehä IIIselle.
K. Kehä III vetää kuin vanha junan vessa...ja sitten erehdyn kuuntelemaan navogaattoria "Käänny seuraavasta oikealle" ja minä....VITUN TORPEDO KÄÄNNYN...
L. Olen ajamassa tasan saatana kohti Helsingin keskustaa......"Käänny oikealle".....ja uskomatonta kyllä....se perkeleen laitos väänsi mut takaisin Kehä I selle jota yritin välttää ja seisoin jonossa puoli tuntia....
......minnuu NIIN VITUTTAA NAVIGAATTORIT!
muuten olikin ihan hyvä päivä.......perkele
lauantai 15. lokakuuta 2011
Tuhkimo jatko-osa 6
Jorma rämpi pakokauhun vallassa läpi puskien peläten, että takaa pomppaa kimppuun Falabella ja antaa todellisen "nuijanukutuksen", josta hän ei haluaisi koskaan enää herätä. Hetken matkaa juostuaan ja ollessaan varma ettei takaa todellakaan kuulu laukka-askeleita tai perkeleellistä ravaamista päätti Jorma ottaa suuntiman kohti kuninkaan linnaa.
Matkalla Jormaa alkoi kuitenkin jäätävästi janottamaan ja mieleen paukahti se, että kyseisessä metsässä ei niin kaukana siitä paikasta missä Jorma seisoi oli erään erakon mökki, jossa erakko keitteli omia liemiään. Erakon nimi oli jostain kumman syystä Ristus.
Jorma päätti hiippailla Ristuksen mökille ja yrittää napata vaivihkaa jonkun lekan hyllystä, että saisi lisää virtaa jatkaa kohti kuninkaan linnaa ja oman kohtalon täyttymystä. Ja niin Jorma hiippaili Ristuksen mökille ja ovesta sisään........ja tuli yllätetyksi kirjaimellisesti housut nilkoissa....sillä poikkeuksella että housut olivat jollain muulla nilkoissa...
Siellä se Ristus oli omassa pirtissään housut nilkoissa juomassa ponua pänikästä ja kusemassa Jukka palmuun..siihen kasviin...ei pidä sekoittaa taiteilijaan......Juhani Palmuun...no mutta kuitenkin....
Ristus pyörähti ympäri kuullessaan oven aukeavan ja Jorman oviaukossa nähdessään sanoi vain että "Ai kamala" ja siihenpä se sitten Ristuksen juttu sitten lopahtikin....
silmät nimittäin pyörähtivät ensin yhden kiekan taaksepäin ja sitten yhden kiekan vasempaan ja Ristus tipahti lattialle makaamaan. Jorma ihmetteli että mitäs vittua sille nyt tapahtui. Ja sitten hän otti pari askelta taaksepäin sillä Ristuksen rakko Ristuksesta muutoin poiketen ei ollut lopettanut toimintaansa. Siinä se Ristus makasi kädet sivuilla jalat ristissä omassa virtsassaan.....
Jorma oli hetken ihmeissään tästä luonnottomasta näystä ja pohti myös siinä samalla että päästäisikö Ristuksen kärsimyksistään tökkäämällä nurkassa olevalla heinähangolla miehestä hengen pois. Hetken pohdittuaan päätyi kuitenkin siihen että tähän reissuun nyt ei mies murhaa kuitenkaan kehtaisi enää ottaa....
Nurkassa Jorma näki Ristuksen ison pannun jolla oli tehty lientä useampiin pitoihin...ja no oli sillä liemellä saatu aikamoiset liemetkin aikaan. Tarina kertoi että Ristus oli tehnyt kuninkaallekin pitoloihin juomia aikoinaan ja nykyäänkin kuninkaan näköisiä puolisokeita apäriä oli puoli kylää täynnä olipa yksi kuningasta muistuttava liiito-oravakin nähty lähimetsässä.
Siellä sitä oli juotavaa pullotettuna ja Jorma otti ensimmäisen huikan ns.
huolellisella kaadolla. Ensimmäinen asia minkä Jorma tajusi oli, että hänen toinen silmänsä pyrki katselemaan nenän vartta ja vasen jalka taputti tahtia Judas Priestin Painkillerin alkubasarin tahtiin eli voitanee sanoa että lattian taputtaminen oli aika huolellista.
Jorma venttaili hetken tahdin tasoittumista edes jossain määrin hyväksyttävälle tasolle. Kun tahti oli sitä luokkaa ettei tennarista enää savu noussut hän päätti lähteä ensin mökistä pihalle ja sitten ottaa vielä yhden hörpyn. Pihamaalle pääsy oli sikäli hankalaa että vasen jalka tuppasi edelleen ottamaan 80 askelta siinä missä oikea otti yhden. Eli voitanee sanoa että vinkeän näköistä etenemistä.
Pihamaalla Jorma nappasi seuraavan tuikun edellistä pienemmän ja huomasi että homma alkoi tasoittumaan. Molemmat jalat taputti samaan tahtiin....ja molemmat silmät ikävä kyllä katsoivat keskittyneesti nokkaan. No mutta "close enough" ajatteli Jorma. Hän otti ensimmäisen askel yrityksen kohti kuninkaan linnaa.....ja ampaisi valtavaan maantiekiitäjän kyykytys vauhtiin.....sikäli vittumainen asia tuollaisessa lähemmäs pari sataa vuotta vanhassa mäntymetsässä. Oravia vitutti aivan raivolla kun yliäänellä etenevä Jorma poukkoili tammimetsässä kuin metallikuula flipperissä. Ihmeenä pidettäköön sitä että Jormalla oli sen verran järkeä päässä kilinkolinin keskellä että hän sai ohjattua etenemistään edes jossain määrin oikeaan suuntaan. Viimein hän saapuikin kuninkaanlinnan takapihalle......paukahtaen keskelle suurinta kuusta. PAM!
Matkalla Jormaa alkoi kuitenkin jäätävästi janottamaan ja mieleen paukahti se, että kyseisessä metsässä ei niin kaukana siitä paikasta missä Jorma seisoi oli erään erakon mökki, jossa erakko keitteli omia liemiään. Erakon nimi oli jostain kumman syystä Ristus.
Jorma päätti hiippailla Ristuksen mökille ja yrittää napata vaivihkaa jonkun lekan hyllystä, että saisi lisää virtaa jatkaa kohti kuninkaan linnaa ja oman kohtalon täyttymystä. Ja niin Jorma hiippaili Ristuksen mökille ja ovesta sisään........ja tuli yllätetyksi kirjaimellisesti housut nilkoissa....sillä poikkeuksella että housut olivat jollain muulla nilkoissa...
Siellä se Ristus oli omassa pirtissään housut nilkoissa juomassa ponua pänikästä ja kusemassa Jukka palmuun..siihen kasviin...ei pidä sekoittaa taiteilijaan......Juhani Palmuun...no mutta kuitenkin....
Ristus pyörähti ympäri kuullessaan oven aukeavan ja Jorman oviaukossa nähdessään sanoi vain että "Ai kamala" ja siihenpä se sitten Ristuksen juttu sitten lopahtikin....
silmät nimittäin pyörähtivät ensin yhden kiekan taaksepäin ja sitten yhden kiekan vasempaan ja Ristus tipahti lattialle makaamaan. Jorma ihmetteli että mitäs vittua sille nyt tapahtui. Ja sitten hän otti pari askelta taaksepäin sillä Ristuksen rakko Ristuksesta muutoin poiketen ei ollut lopettanut toimintaansa. Siinä se Ristus makasi kädet sivuilla jalat ristissä omassa virtsassaan.....
Jorma oli hetken ihmeissään tästä luonnottomasta näystä ja pohti myös siinä samalla että päästäisikö Ristuksen kärsimyksistään tökkäämällä nurkassa olevalla heinähangolla miehestä hengen pois. Hetken pohdittuaan päätyi kuitenkin siihen että tähän reissuun nyt ei mies murhaa kuitenkaan kehtaisi enää ottaa....
Nurkassa Jorma näki Ristuksen ison pannun jolla oli tehty lientä useampiin pitoihin...ja no oli sillä liemellä saatu aikamoiset liemetkin aikaan. Tarina kertoi että Ristus oli tehnyt kuninkaallekin pitoloihin juomia aikoinaan ja nykyäänkin kuninkaan näköisiä puolisokeita apäriä oli puoli kylää täynnä olipa yksi kuningasta muistuttava liiito-oravakin nähty lähimetsässä.
Siellä sitä oli juotavaa pullotettuna ja Jorma otti ensimmäisen huikan ns.
huolellisella kaadolla. Ensimmäinen asia minkä Jorma tajusi oli, että hänen toinen silmänsä pyrki katselemaan nenän vartta ja vasen jalka taputti tahtia Judas Priestin Painkillerin alkubasarin tahtiin eli voitanee sanoa että lattian taputtaminen oli aika huolellista.
Jorma venttaili hetken tahdin tasoittumista edes jossain määrin hyväksyttävälle tasolle. Kun tahti oli sitä luokkaa ettei tennarista enää savu noussut hän päätti lähteä ensin mökistä pihalle ja sitten ottaa vielä yhden hörpyn. Pihamaalle pääsy oli sikäli hankalaa että vasen jalka tuppasi edelleen ottamaan 80 askelta siinä missä oikea otti yhden. Eli voitanee sanoa että vinkeän näköistä etenemistä.
Pihamaalla Jorma nappasi seuraavan tuikun edellistä pienemmän ja huomasi että homma alkoi tasoittumaan. Molemmat jalat taputti samaan tahtiin....ja molemmat silmät ikävä kyllä katsoivat keskittyneesti nokkaan. No mutta "close enough" ajatteli Jorma. Hän otti ensimmäisen askel yrityksen kohti kuninkaan linnaa.....ja ampaisi valtavaan maantiekiitäjän kyykytys vauhtiin.....sikäli vittumainen asia tuollaisessa lähemmäs pari sataa vuotta vanhassa mäntymetsässä. Oravia vitutti aivan raivolla kun yliäänellä etenevä Jorma poukkoili tammimetsässä kuin metallikuula flipperissä. Ihmeenä pidettäköön sitä että Jormalla oli sen verran järkeä päässä kilinkolinin keskellä että hän sai ohjattua etenemistään edes jossain määrin oikeaan suuntaan. Viimein hän saapuikin kuninkaanlinnan takapihalle......paukahtaen keskelle suurinta kuusta. PAM!
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Tuhkimo jatko-osa 5
Paroni istui kuskin pukilla selvempänä kuin aikoihin. "Nhitks te miäk tsta mni?", hän sai soperrettua. Järki siis leikkasi joten kuten mutta Jorman temppuliemi se vaan edelleen pisti kieltä solmuun. Molemmat pojat halasivat mykkinä toisiaan ja taisi siinä vähän itkuakin tulla. Hetken itseään kerättyään ja tultuaan järkiinsä hakaisivat metsään heittämänsä viinalekan ja jatkoivat matkaa.
Samaan aikaan toisaalla eräs pieni Falabella-poni/hevonen/poni/hevonen laukkasi niin perkeleesti saadakseen kiinni tuon hemaisevan hempukan, joka jostain syystä tuntui olevan kokoajan yhtä kaukana vaikka heppa/poni/heppa/poni välillä nakutti kaviota toisen eteen kuin Singer ompelukone ja välillä otti loikkaa kuin raketin perseeseen saanut heinäsirkka. Jorma heilui kuskin pukilla puolelta toiselle pidellen nyt jo hieman rispaantunutta onkivapaansa. "Mitä minä menin tekemäänkään?" ehti Jorma ajatella juuri ennen kuin tapahtui se mitä hän vähän pelkäsi......ihan helevetin vihainen "tuunattu" kukko tipahti ongenvavasta irti suoraan kuskin penkille Jorman viereen. Siinä he kaksi "kukkoa" tuijottivat silmänräpäyksen verran toisiaan ennen kuin kukko tajusi että hän on a. vapaa ja b. syyllinen tervaiseen perseeseen istuu nenän edessä. Kukko pomppasi haituvat heilahtaen Jorman kimppuun muttei ehtinyt saada kuin pari naarmua aikaiseksi kunnes tapahtui ehkä se pelottavin asia. Vaunut pysähtyivät.
Falabella-heppa släsh poni, tajusi että hemaiseva hempukka oli kadonnut nenän edestä. "Missäs piruss....aaaaHAAAA!" tokaisi heppa väliviiva poni huomatessaan hempukan heiluvan kuskinpukilla.
Heponen tempaisi hampailla itsensä vaunuista irti ja pomppasi kuskinpukille kohti rakkautensa kohdetta. Jorma ehti sen verran tajuamaan että nyt kopsahti päälle kukon lisäksi jotain isompaa elukkaa, rikkoen Jorman repussa olleen viinileilin kukon,hepan ja Jorman päälle.
Seuraavaksi Jormalle tulikin ajatus että "Tästä pitää päästä pakoon ja lujaa!". Jorma nimittäin ehti näkemään sen, että heponen nappasi punaviinissä uitetusta kukkeli-ukkelista ns. "ruuvipenkki" otteen ja aloitti sellaisen nakuttamisen, että Nakke Nakuttajallakin olisi tekemistä. Jorma pakeni metsään peläten olevansa seuraava uhri....vaikka olikin syyllinen koko episodiin kerran meni lemmenlientä heposelle tarjoilemaan.
Jorma juostessaan lähimetsään ns. hippulat vinkuen kuului takaa helvetillinen möykkä, jossa yhdistyi raivoissaan itseään toteuttavan heposen irvokas hirnunta, johon sekoittui erittäin kimeä "KUKKO KIEKUU".
Hetki ennen kuin taikajuoman ja 1000Hz taajuudella tapahtuvan "nakutuksen" aiheuttama ylirasitus sai Falabella poni/heposella massiivisen sydänkohtauksen se ehti ajattelemaan "Perhana tämä mikään hevonen ole! No toisaalta enpä ole ennen nauttinut Kukkoa punaviinissä, että kerrankos sitä....". Kukkoa vaan vitutti....
to be continued.....
Samaan aikaan toisaalla eräs pieni Falabella-poni/hevonen/poni/hevonen laukkasi niin perkeleesti saadakseen kiinni tuon hemaisevan hempukan, joka jostain syystä tuntui olevan kokoajan yhtä kaukana vaikka heppa/poni/heppa/poni välillä nakutti kaviota toisen eteen kuin Singer ompelukone ja välillä otti loikkaa kuin raketin perseeseen saanut heinäsirkka. Jorma heilui kuskin pukilla puolelta toiselle pidellen nyt jo hieman rispaantunutta onkivapaansa. "Mitä minä menin tekemäänkään?" ehti Jorma ajatella juuri ennen kuin tapahtui se mitä hän vähän pelkäsi......ihan helevetin vihainen "tuunattu" kukko tipahti ongenvavasta irti suoraan kuskin penkille Jorman viereen. Siinä he kaksi "kukkoa" tuijottivat silmänräpäyksen verran toisiaan ennen kuin kukko tajusi että hän on a. vapaa ja b. syyllinen tervaiseen perseeseen istuu nenän edessä. Kukko pomppasi haituvat heilahtaen Jorman kimppuun muttei ehtinyt saada kuin pari naarmua aikaiseksi kunnes tapahtui ehkä se pelottavin asia. Vaunut pysähtyivät.
Falabella-heppa släsh poni, tajusi että hemaiseva hempukka oli kadonnut nenän edestä. "Missäs piruss....aaaaHAAAA!" tokaisi heppa väliviiva poni huomatessaan hempukan heiluvan kuskinpukilla.
Heponen tempaisi hampailla itsensä vaunuista irti ja pomppasi kuskinpukille kohti rakkautensa kohdetta. Jorma ehti sen verran tajuamaan että nyt kopsahti päälle kukon lisäksi jotain isompaa elukkaa, rikkoen Jorman repussa olleen viinileilin kukon,hepan ja Jorman päälle.
Seuraavaksi Jormalle tulikin ajatus että "Tästä pitää päästä pakoon ja lujaa!". Jorma nimittäin ehti näkemään sen, että heponen nappasi punaviinissä uitetusta kukkeli-ukkelista ns. "ruuvipenkki" otteen ja aloitti sellaisen nakuttamisen, että Nakke Nakuttajallakin olisi tekemistä. Jorma pakeni metsään peläten olevansa seuraava uhri....vaikka olikin syyllinen koko episodiin kerran meni lemmenlientä heposelle tarjoilemaan.
Jorma juostessaan lähimetsään ns. hippulat vinkuen kuului takaa helvetillinen möykkä, jossa yhdistyi raivoissaan itseään toteuttavan heposen irvokas hirnunta, johon sekoittui erittäin kimeä "KUKKO KIEKUU".
Hetki ennen kuin taikajuoman ja 1000Hz taajuudella tapahtuvan "nakutuksen" aiheuttama ylirasitus sai Falabella poni/heposella massiivisen sydänkohtauksen se ehti ajattelemaan "Perhana tämä mikään hevonen ole! No toisaalta enpä ole ennen nauttinut Kukkoa punaviinissä, että kerrankos sitä....". Kukkoa vaan vitutti....
to be continued.....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)