Kai tätäkin aihetta pitää hieman hipaista nyt sitten täälläkin kun se kerran on nyt tapetilla niin lujasti.
Aikoinaan ennen kuin lähdin opettajan uralle tein kotipuolessa pienessä maalaiskoulussa yläasteen sijaisopettaja hommia yhden kevään. Tänä aikana tuli koettua pariin otteeseen se, että oppilas alkaa aukomaan päätään kesken tunnin ja myös se, että minkäpäs teet tälle oppilaalle. Jo tuolloin aloitin sen mitä jatkoin koko opettajan urani ajan alusta loppuun, että kerroin ensimmäisellä tapaamisella oppilaille/opiskelijoille, että riippuen siitä miten hommat etenee niin olen joko varmaan yksi mukavimmista ihmisistä mitä olette tavanneet mutta jos alatte aukomaan päätä ja hommat ei etene niin yksi kamalimimista. En tiedä miten hyvin sitä toteutin mutta olin minä opettajan urani aikana myös kusipää. Olen ihminen.
Ok no tuo sikseen, tein omat hommani miten tein mutta palataan vuosia taaksepäin.
Vuosi 1998, matematiikan tunti. Kyseessä yhden tunnin opetustilaisuus 8. luokkalaisille. Ja olikohan tunnista kulunut 15 minuuttia kun eräs poika kekkaisi alkaa hokea kovaan ääneen sanaa "terska". Komensin poikaa lopettamaan ja tämä uuden sanan ja vissiin osan itsestään löytänyt veijari jatkoi silmiin tuijottaen että "Terska terska terska". Tässä kohtaa aloin jo uhkaamaan luokasta poistamisella jos ei oikeasti ala sana kuulumaan ja loppumaan tämä hokeminen ja sitten tulikin repertuaariin tämä "Mitä sä mulle mahdat kun et voi edes koskea muhun?". Tässä kohtaa että "Selvä. Haetaan rehtori paikalle.". Hain rehtorin paikalle ja tämä veijari jatkoi entistä painokkaammin naisrehtorin silmiin tuijottamista ja hoki aivan tätä samaa sanaa ja sitten rehtorikin totesi jotain tyyliin "No minkäs tälle tekee" ja poistui.
En jaksa muistaa miten asia tästä eteenpäin sitten eteni. Tosin en muista että olisi ollut enää kyseisen kaverin kanssa mitään ongelmia.
Opettajat ovat tällä hetkellä enemmän kuin kusessa lasten kanssa. Tämä siis niiden opettajien osalta jotka eivät osaa pitää luokassa kuria ja joilta puuttuu se "Mulle ei vittuilla" asenne silmäkulmasta. Kuten tuossa eräältä tutulta kuulin viikko sitten, että hänen tuttunsa, joka on siis matematiikan opettaja oli kertonut että hänen uransa alussa oli n. 2-3 vuotta milloin hän yritti olla kasvattaja ja opettaja samaan aikaan. Sitten hän totesi ettei jaksa enää eikä varsinkaan voi tehdä mitään muuta kuin opettaa niille joita nappaa. Näitä luokassa noin kolmasosa, sitten on se toinen kolmasosa joita ei nappaa mutta ne tekee ja sitten on se osa jota ei nappaa ja jotka ei tee. Hän oli kertonut aika suoraan että hän paskat välittää siitä viimeisestä kolmanneksesta ja keskittyy niihin joita kiinnostaa. Ymmärrän hyvin.
Aikanaan juuri valmistuneena opettajana Vaasassa ollessani sijaisena olin välituntivahtina matematiikan opettajan kanssa jolla oli vuosi eläkkeeseen. Hän kysyi minulta että kuka olen ja mitä teen. Kerroin että olen vasta valmistunut opettaja ja että haen apurahoja ja kuvioita kuntoon että menen yliopistolle tutkimushommiin ja ehkä luennoimaan. Tämä opettaja otti olkapäästä kiinni ja sanoi "HYVÄ! Hemmetin hyvä. Jos hän jotain voi sanoa niin älä ikinä tule yläasteelle opettajaksi. Näissä hommissa vanhenee joka vuosi 10 vuotta. Minäkin lasken päiviä että pääsen eroon tästä roskasta." Tämä vuonna 2003.
Nyt elämme vuotta 2013. Opettajat tappelee tänä päivänä entistä enemmän luokkien rauhattomuutta vastaan, kitkevät koulukiusausta, tekevät hallinnollisia tehtäviä, ratkovat oppilaiden tulevaisuuksia arvosanoin, ottavat paskaa vastaan vanhemmilta joilta puuttuu peili kotoa ja pisteenä iin päälle tämän kaiken vielä ehkä homeisissa rakennuksissa.
Itse opetin pääasiassa aikuisia, joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Minä sain nauttia siitä mitä opettaminen oikeasti pitäisi olla eli tiedon jakamista ja auttamista eteenpäin elämässä. Sain käyttää niitä asioita hyväksi mitä minulle mm. fysiikan ja matematiikan kursseilla opetettiin ja jopa opettajankoulutuksessa olevia asioita. Tänä päivänä se taitaa ennemminkin olla sitä että opettajat käyttävät sitä yhtä asiaa joka opetetaan jo ala-asteen ensimmäisellä luokalla eli kymmeneen hiljaa laskemista.
En tiedä muista mutta itse ainakin koetan pitää huolen siitä että omat lapset kunnioittavat sitä ainoaa ihmistä siellä luokassa jolla on oikeasti merkitystä eli opettajaa. Tai kuten poikani minulta kysyi "Isi, koska sinä ja äiti aina meitä niin paljon komennatte ja torutte kun me tehdään pahojamme niin ettehän te meitä silloin rakasta." Vastasin pojalle että "Poika. Jos isä ja äiti ei teitä rakastaisi niin me ei teitä toruttaisi jos te teette pahojanne tai väärin. Jos me ei teitä rakastettaisi niin me emme sanoisi mitään."
Joo....isosti tsemppistä vaan opettajille ja niille jotka vielä haluavat sille uralle. Jos minä olisin miettimässä opettajan uralle lähtemistä niin varmaan nauraisin ja katsoisin opinto-opasta uudelleen. Pappinakin olisi kivempaa....olisi ainakin yleisö hiljaa.
torstai 11. huhtikuuta 2013
keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
Persekuukausi
Pikainen summaus listana viimeisen kuukauden ajalta:
A. polvi pyörähti ympäri ja sen jälkeen olen nauttinut mm. punkteerauksesta, magneettikuvauksesta ja puhtaasta harmituksesta tietäen mitä tässä on vielä edessä.
B. perheelle paukahti enterorokko, pojalle märkärupi ja itselleni vielä yksi flunssa.....sillä 1.5 kk sitten kärsitty influlenssa olisikin ollut aivan liian helppo juttu tähän kevääseen.
C. vaimolla todettii kaihi, joka pitää operoida jossain kohdassa. Tämä ei niin vituttanut minua....eikä oikein vaimoakaan.....
D. auto otti rantua yhdellä parkkipaikalla takaosaan....vakuutusyhtiö hoitaa
E. käytiin Tukholmassa perheen kesken. Eka matka ikinä yhdessä ulkomaille. Lapset pomppi pallomeressä puolet reissusta....no nyt ne pomppii sitten vuorollaan oksennustaudissa vessassa. Nuorin tytär oksenti toissayön ja poika oksenti viime yön. Veikkauksia että kuka oksentaa tämän päivän tai ensi yön.......
Kuten totesin työkaverille, joka sanoi muistaakseni että "Ei voi olla totta.", että kyllä voi ja näitä kun alkaa sattua niin sitten jossain kohtaa katoaa se vitutuskin. Ei ehdi vituttaa nimittäin ollenkaan kun tulee vasemmalta ja oikealta jotain "pikkukivaa".
.......ai niin......oltiin pakattu Tukholman reissua varten kaikki kamat autoon ja katseltiin vaan että on kotona kaikki ok kunnossa lähtöä ajatellen...ja sitten meidän isoin siperiankissa heittää kaariyrjöt leivinuunin päältä keittiön lattialle josta se leviää noin 2 metrin pudotuksen voimasta aika helvetin isolle alueelle. Minua vitutti ja huudatti....vaimoa vaan nauratti..
Alkaa pikkuhiljaa pelottaa .......uskon vakaasti siihen että kun minä kuolen niin se lähtö ei ole mitään sydänkohtaus/aivohalvaus kategoriaa vaan ennemmin listalta: meteoriitti naamaan, porotokka talloo kuoliaaksi keskellä kesäistä Saimaata, vesikauhuinen orava raatelee kurkun auki.....tai sitten näiden kaikkien yhdistelmä...
över and aut
A. polvi pyörähti ympäri ja sen jälkeen olen nauttinut mm. punkteerauksesta, magneettikuvauksesta ja puhtaasta harmituksesta tietäen mitä tässä on vielä edessä.
B. perheelle paukahti enterorokko, pojalle märkärupi ja itselleni vielä yksi flunssa.....sillä 1.5 kk sitten kärsitty influlenssa olisikin ollut aivan liian helppo juttu tähän kevääseen.
C. vaimolla todettii kaihi, joka pitää operoida jossain kohdassa. Tämä ei niin vituttanut minua....eikä oikein vaimoakaan.....
D. auto otti rantua yhdellä parkkipaikalla takaosaan....vakuutusyhtiö hoitaa
E. käytiin Tukholmassa perheen kesken. Eka matka ikinä yhdessä ulkomaille. Lapset pomppi pallomeressä puolet reissusta....no nyt ne pomppii sitten vuorollaan oksennustaudissa vessassa. Nuorin tytär oksenti toissayön ja poika oksenti viime yön. Veikkauksia että kuka oksentaa tämän päivän tai ensi yön.......
Kuten totesin työkaverille, joka sanoi muistaakseni että "Ei voi olla totta.", että kyllä voi ja näitä kun alkaa sattua niin sitten jossain kohtaa katoaa se vitutuskin. Ei ehdi vituttaa nimittäin ollenkaan kun tulee vasemmalta ja oikealta jotain "pikkukivaa".
.......ai niin......oltiin pakattu Tukholman reissua varten kaikki kamat autoon ja katseltiin vaan että on kotona kaikki ok kunnossa lähtöä ajatellen...ja sitten meidän isoin siperiankissa heittää kaariyrjöt leivinuunin päältä keittiön lattialle josta se leviää noin 2 metrin pudotuksen voimasta aika helvetin isolle alueelle. Minua vitutti ja huudatti....vaimoa vaan nauratti..
Alkaa pikkuhiljaa pelottaa .......uskon vakaasti siihen että kun minä kuolen niin se lähtö ei ole mitään sydänkohtaus/aivohalvaus kategoriaa vaan ennemmin listalta: meteoriitti naamaan, porotokka talloo kuoliaaksi keskellä kesäistä Saimaata, vesikauhuinen orava raatelee kurkun auki.....tai sitten näiden kaikkien yhdistelmä...
över and aut
torstai 28. maaliskuuta 2013
Nykynuoriso
No niin. Nyt sen sanan olen julkaissut täällä blogissakin eli olen todistetusti vanhus. Nykynuoriso......sillä sanalla kun aloittaa vaikka ihan minkä tahansa lauseen tai ajatuksen niin...no leimautuu vanhukseksi.
Kerrotaan asia pienenä tarinana.
Eli kaunista kevät päivää lähdin juhlistamaan ottamalla matkaan kameran reppuun ja pienimmät lapsista haalareissaan sekä aurinkolaseissaan hakemaan jäätelö kaupasta. Kissojen raksuja unohtamatta...joita me siis oikeasti lähdettiin hakemaan.
Matkalla Aurinko mollotti kauniisti. Itse kärvistelin silmät sirrillään kun aurinkolasit on tietenkin autossa. Jossa niiden on hyvä olla...varsinkin kun nykyään näen autoa lähinnä katoksessa tai sitten viikonloppuna jopa ehkä ajan sillä.
Siinä sitten koulun kohdalla pisti silmään kun 3 pojan ryhmä haahuili tien yli ja yksi veijari näistä taklasi toisen hankeen ja painoi käsillä vielä hieman syvemmälle. Tätä ennen katsoin että pojat hieman tempaisi tien yli turhankin rehvakkaasti eli ei suojatietä pitkin, sanomattakaan että olisivat katsoneet tuleeko autoja mistään.
Seuraavaksi sitten tien yli toiselle puolelle samalla tyylillä, jossa kohtaa pieni poikani jo totesi että "Isi! Noi ei käyttäny suojatietä!". Tien toisella puolella sitten samaisen pojan hankeen tuuppiminen jatkui ja hieman lisää voimaa tuotiin jo peliin. Aloin hieman hidastaa askelta tässä kohtaa. Ja kun pojat edelleen jatkoivat ja tuli vielä toinen poika tätä kolmatta tönimään niin ihan varmuuden vuoksi totesin ärähtäen hieman että "Pikkasen rauhallisemmin pojat."
Tähän joka jätkän pään kääntö, että kuka puhuu ja ennen kuin edes katseet oli kohdanneet niin näiden pienten valopäiden suusta kommentteja kuten "Mitä se sulle kuuluu mitä me tehdään?", "SUOMI ON VAPAA MAA HEI!", "ALA VETÄÄ SIITÄ".
Tässä kohtaa otin jo askeleen kohti ja sanoin suht kovalla äänellä, että "Nyt pennut helvetti hieman kunnioitusta aikuista kohtaan. Ja tuo touhu loppuu muuten NYT."
Tässä kohtaa pojat tajusi vissiin että ei olla keskustelemassa ihan helposti periksi antavan ihmisen kanssa ja olkapäät hieman lysähti ja jupisten kävelemään pitkin katua samaan suuntaan kuin mekin.
Tässä kohtaa huomaan että joku nainen mies rinnallaan katselee touhua matkan päästä ja nainen huutaa "HEI VILLE POIKA TÄNNE KUULE NYT!" ja mies lähtee poikaa kohti kun samaan aikaan nainen alkaa katselemaan suuntimaa minua kohti. Tässä kohtaa jo valmistauduin siihen, että tulee tämä normaali "Mikäs vittu sinä olet minun lapsille huutamaan!" mutta tulikin olkapäät lysyssä oleva naisihminen, joka kysyy, että heittikö meidän poika teitä kohti jotain. Johon vastasin rennon rempseään tyyliini että pojatkin kuuli että "Ei. Mutta sen verran tuossa toisiaan pieksivät että päärin rauhoittaa tilannetta. JA NÄHTÄVÄSTI ON SUOMI NIIN VAPAA MAA POIKIEN MIELESTÄ ETTÄ TÄÄLLÄ VOI TOISTA PIESTÄ ILMAN ETTÄ TULEE SEURAAMUKSIA." Ja heti perään poikani tälle äidille että "NII! JA NE JÄTKÄT EI EES KÄYTTÄNY SUOJATIETÄ VAIKKA KUULE PITÄISI KÄYTTÄÄ!"
Äidin kommentti tähän oli että niin pitäisi ja sitten ympäri pyöreää muminaa.
Minä niin toivon, toivon tosiaan että jos en lapsilleni mitään muuta jättäisi niin järkeä päähän ja kunnioituksen toista ihmistä kohtaan.
Itse kun on nauttinut lapsuudessaan koulukiusaamisen kohteena olemisesta ja siitä kun tulee myös niitä osumia niin katukuvassa ei pysty tuota vierestä katsomaan. Vaikka se olisikin osittain leikinomaista sillä mistäpä sen erotat enää että missä kohtaa leikki on muuttunut joksikin paljon pahemmaksi. Itse huomaan sen, että tuosta lapsuuden ajasta on itselleni jäänyt se, etten hyväksy toisen lyömistä millään tasolla ja omien lasten välisiin "pieksäjäisiin" reagoin liiankin voimakkaasti.
Joka tämän lukee niin esitän toiveen siitä, että jos näette jonkun lapsen käyttäytyvän huonosti niin antakaa siitä myös palaute, aina. Välinpitämättömyys on isoimpia rikoksia mitä voi tehdä lasta kohtaan. Myös tuollaisessa tilanteessa.
Kerrotaan asia pienenä tarinana.
Eli kaunista kevät päivää lähdin juhlistamaan ottamalla matkaan kameran reppuun ja pienimmät lapsista haalareissaan sekä aurinkolaseissaan hakemaan jäätelö kaupasta. Kissojen raksuja unohtamatta...joita me siis oikeasti lähdettiin hakemaan.
Matkalla Aurinko mollotti kauniisti. Itse kärvistelin silmät sirrillään kun aurinkolasit on tietenkin autossa. Jossa niiden on hyvä olla...varsinkin kun nykyään näen autoa lähinnä katoksessa tai sitten viikonloppuna jopa ehkä ajan sillä.
Siinä sitten koulun kohdalla pisti silmään kun 3 pojan ryhmä haahuili tien yli ja yksi veijari näistä taklasi toisen hankeen ja painoi käsillä vielä hieman syvemmälle. Tätä ennen katsoin että pojat hieman tempaisi tien yli turhankin rehvakkaasti eli ei suojatietä pitkin, sanomattakaan että olisivat katsoneet tuleeko autoja mistään.
Seuraavaksi sitten tien yli toiselle puolelle samalla tyylillä, jossa kohtaa pieni poikani jo totesi että "Isi! Noi ei käyttäny suojatietä!". Tien toisella puolella sitten samaisen pojan hankeen tuuppiminen jatkui ja hieman lisää voimaa tuotiin jo peliin. Aloin hieman hidastaa askelta tässä kohtaa. Ja kun pojat edelleen jatkoivat ja tuli vielä toinen poika tätä kolmatta tönimään niin ihan varmuuden vuoksi totesin ärähtäen hieman että "Pikkasen rauhallisemmin pojat."
Tähän joka jätkän pään kääntö, että kuka puhuu ja ennen kuin edes katseet oli kohdanneet niin näiden pienten valopäiden suusta kommentteja kuten "Mitä se sulle kuuluu mitä me tehdään?", "SUOMI ON VAPAA MAA HEI!", "ALA VETÄÄ SIITÄ".
Tässä kohtaa otin jo askeleen kohti ja sanoin suht kovalla äänellä, että "Nyt pennut helvetti hieman kunnioitusta aikuista kohtaan. Ja tuo touhu loppuu muuten NYT."
Tässä kohtaa pojat tajusi vissiin että ei olla keskustelemassa ihan helposti periksi antavan ihmisen kanssa ja olkapäät hieman lysähti ja jupisten kävelemään pitkin katua samaan suuntaan kuin mekin.
Tässä kohtaa huomaan että joku nainen mies rinnallaan katselee touhua matkan päästä ja nainen huutaa "HEI VILLE POIKA TÄNNE KUULE NYT!" ja mies lähtee poikaa kohti kun samaan aikaan nainen alkaa katselemaan suuntimaa minua kohti. Tässä kohtaa jo valmistauduin siihen, että tulee tämä normaali "Mikäs vittu sinä olet minun lapsille huutamaan!" mutta tulikin olkapäät lysyssä oleva naisihminen, joka kysyy, että heittikö meidän poika teitä kohti jotain. Johon vastasin rennon rempseään tyyliini että pojatkin kuuli että "Ei. Mutta sen verran tuossa toisiaan pieksivät että päärin rauhoittaa tilannetta. JA NÄHTÄVÄSTI ON SUOMI NIIN VAPAA MAA POIKIEN MIELESTÄ ETTÄ TÄÄLLÄ VOI TOISTA PIESTÄ ILMAN ETTÄ TULEE SEURAAMUKSIA." Ja heti perään poikani tälle äidille että "NII! JA NE JÄTKÄT EI EES KÄYTTÄNY SUOJATIETÄ VAIKKA KUULE PITÄISI KÄYTTÄÄ!"
Äidin kommentti tähän oli että niin pitäisi ja sitten ympäri pyöreää muminaa.
Minä niin toivon, toivon tosiaan että jos en lapsilleni mitään muuta jättäisi niin järkeä päähän ja kunnioituksen toista ihmistä kohtaan.
Itse kun on nauttinut lapsuudessaan koulukiusaamisen kohteena olemisesta ja siitä kun tulee myös niitä osumia niin katukuvassa ei pysty tuota vierestä katsomaan. Vaikka se olisikin osittain leikinomaista sillä mistäpä sen erotat enää että missä kohtaa leikki on muuttunut joksikin paljon pahemmaksi. Itse huomaan sen, että tuosta lapsuuden ajasta on itselleni jäänyt se, etten hyväksy toisen lyömistä millään tasolla ja omien lasten välisiin "pieksäjäisiin" reagoin liiankin voimakkaasti.
Joka tämän lukee niin esitän toiveen siitä, että jos näette jonkun lapsen käyttäytyvän huonosti niin antakaa siitä myös palaute, aina. Välinpitämättömyys on isoimpia rikoksia mitä voi tehdä lasta kohtaan. Myös tuollaisessa tilanteessa.
keskiviikko 27. maaliskuuta 2013
Magnetointia
No mutta otti ja tuota.
Tänään sitten pääsin vihdoin ja viimein magneettikuvaukseen. Jaa miten niin vihdoin ja viimein? No ensimmäinen sovittu aika oli viime viikolla mutta kävi niin että tunti ennen sovittua aikaa...... Ring ringgggg......."Halloo", "No se on kuule Pirjo täältä Terveystalolta. Sulla olisi aika magneetikuvaan tuossa tunnin päästä mutta kuule kun meillä on nyt huoltomies käymässä ja se magneetti on rikki. Pitäisi siis siirtää aika ensi viikkoon."
Miten niin EN ollut yllättynyt?
No ei siinä mitään. Tänään sitten magneettikuvaukseen, jossa siis aikaisemmin en ole ollut. Ja siellä sitten ei muutta kun vaatteita ensin ottamaan poikkeen jossa kohtaa tulin kysyneeksi edessä seisovalta hoitajalta, että "Niin mites monta Teslaa siinä magneetissa on?" Harvoin näkee niin tyhjää katsetta ihmisen kasvoilla kuin tasan siinä kohtaa. Ja sitten "PIRJOO! MITEN MONTA TESLAA SIINÄ MAGNEETISSA ON? ASIAKAS KYSYY!". Vastaus "16 TESLAA".
Ok. Tätä ennen vastasin kyselylomakkeeseen jossa mm. kysyttiin "Onko teillä metallisiruja silmässä tai jossain muualla kehossanne?" Ihan eka ajatus oli että "Ei vittu. Mistä minä tiedän? Mähän söin pentunakin sen ilmakiväärinluodin. Ja sitten on paukahdellut kiinanpommeja vieressä, jotka sijoitettuna strategisesti leikkiautoihin. Ei helvetti. No vastataan että ei."
16 Teslaa.........mä tein graduni magneetin vieressä jossa olis 2.5 Teslaa ja perhana se repi sellaisella voimalla kotiavaimetkin kiinni itseensä matkan päästä että oli pakko sammuttaa koko paska että sai ne irti. 16 Teslaa......kiva.
No ei mitään lavetille pötkölleen ja sitten sain käteeni ilmalla pumpattavan anturin jota kuulemma piti painaa jos alkaa tuntua jossain päin kehoa hassulta. Vittu määrittäkää HASSU!!!!! Maksaa lävistävä leikkiauton puskuri kenties?! Onko se riittävän hassua?
Sitten päähän korvalumpat, joista lähti ilmaletkut. Pitkään piti mietti että mitä helvettiä varten niissä oli ilmaletkut ja itseasiassa niitä pitkin tuli musiikkia....sitten tosin tajusin että jos ne olisi ollut normi metallista johtoa niin olisi saattanut olla villikuvaus sessio.
No ei tässäkään vielä mitään. Eli meikä makaa jalka sellaisessa telineessä komennolla "ÄLÄ SITTEN LIIKU", miettien että onko mulla joku leikkiauton rengas kehossani joka kohta lähtee kuin Nato ohjus 16 Teslan magneettikentässä ja mitä alkaa kuulua niistä perkeleen isoista korvalumpista?
Tiluliiluu tiluliiluulii.....The Final Countdown......jossa kohtaa ihan pikkasen piti liikahtaa kun meinasi tirahtaa tippa bokseriin.
No mutta se meni ihan kivasti. Perkeleellinen humina eikä edes hypännyt leikkiauton osia pihalle kehosta...eikä hanurista ilmakiväärin luotikaan....sitä olisi ollut vaikea selittää...edes Iltalehdelle..
Tänään sitten pääsin vihdoin ja viimein magneettikuvaukseen. Jaa miten niin vihdoin ja viimein? No ensimmäinen sovittu aika oli viime viikolla mutta kävi niin että tunti ennen sovittua aikaa...... Ring ringgggg......."Halloo", "No se on kuule Pirjo täältä Terveystalolta. Sulla olisi aika magneetikuvaan tuossa tunnin päästä mutta kuule kun meillä on nyt huoltomies käymässä ja se magneetti on rikki. Pitäisi siis siirtää aika ensi viikkoon."
Miten niin EN ollut yllättynyt?
No ei siinä mitään. Tänään sitten magneettikuvaukseen, jossa siis aikaisemmin en ole ollut. Ja siellä sitten ei muutta kun vaatteita ensin ottamaan poikkeen jossa kohtaa tulin kysyneeksi edessä seisovalta hoitajalta, että "Niin mites monta Teslaa siinä magneetissa on?" Harvoin näkee niin tyhjää katsetta ihmisen kasvoilla kuin tasan siinä kohtaa. Ja sitten "PIRJOO! MITEN MONTA TESLAA SIINÄ MAGNEETISSA ON? ASIAKAS KYSYY!". Vastaus "16 TESLAA".
Ok. Tätä ennen vastasin kyselylomakkeeseen jossa mm. kysyttiin "Onko teillä metallisiruja silmässä tai jossain muualla kehossanne?" Ihan eka ajatus oli että "Ei vittu. Mistä minä tiedän? Mähän söin pentunakin sen ilmakiväärinluodin. Ja sitten on paukahdellut kiinanpommeja vieressä, jotka sijoitettuna strategisesti leikkiautoihin. Ei helvetti. No vastataan että ei."
16 Teslaa.........mä tein graduni magneetin vieressä jossa olis 2.5 Teslaa ja perhana se repi sellaisella voimalla kotiavaimetkin kiinni itseensä matkan päästä että oli pakko sammuttaa koko paska että sai ne irti. 16 Teslaa......kiva.
No ei mitään lavetille pötkölleen ja sitten sain käteeni ilmalla pumpattavan anturin jota kuulemma piti painaa jos alkaa tuntua jossain päin kehoa hassulta. Vittu määrittäkää HASSU!!!!! Maksaa lävistävä leikkiauton puskuri kenties?! Onko se riittävän hassua?
Sitten päähän korvalumpat, joista lähti ilmaletkut. Pitkään piti mietti että mitä helvettiä varten niissä oli ilmaletkut ja itseasiassa niitä pitkin tuli musiikkia....sitten tosin tajusin että jos ne olisi ollut normi metallista johtoa niin olisi saattanut olla villikuvaus sessio.
No ei tässäkään vielä mitään. Eli meikä makaa jalka sellaisessa telineessä komennolla "ÄLÄ SITTEN LIIKU", miettien että onko mulla joku leikkiauton rengas kehossani joka kohta lähtee kuin Nato ohjus 16 Teslan magneettikentässä ja mitä alkaa kuulua niistä perkeleen isoista korvalumpista?
Tiluliiluu tiluliiluulii.....The Final Countdown......jossa kohtaa ihan pikkasen piti liikahtaa kun meinasi tirahtaa tippa bokseriin.
No mutta se meni ihan kivasti. Perkeleellinen humina eikä edes hypännyt leikkiauton osia pihalle kehosta...eikä hanurista ilmakiväärin luotikaan....sitä olisi ollut vaikea selittää...edes Iltalehdelle..
maanantai 4. maaliskuuta 2013
Pohdintaa ja hajoamista
Niin vain mustelmaa pukkaa tasan toiselle puolelle polvea kuin mitä aikaisemmin korjattiin eturistisidettä. No mutta polvi pyörikin tasan toiseen suuntaan eli aika loogista sikäli.
Tänään on ollut kyllä hieman vaikea päivä, henkisesti vaikea. Alkaa pomppimaan naamalle se fakta, että tästä tulee hyvän matkaa monen kuukauden kuntoutus jossa todennäköisesti mennään taas eteenpäin ja taaksepäin miten sattuu. Tosin hyvä puoli on se että vaimo on fysioterapeutti, josta tosin edellisellä kerralla 11 vuotta sitten lääkäri sanoi meille että parempi että joku toinen kuntouttaa. Nyt olen vanhempi ja viisaampi.....ja tämä pyörähtäminen opetti kyllä sen että oma terveys on aika oleellinen osa elämää.....voi kele miten fiksu lause...huh huh.
Joo....tänään on lapset säikkyneet kun isä alkaa itkemään yks kaks yllättäen.....pakko kai se vaan on myöntää että pikkaisen tämä tilanne silti masentaa. Olisi miljoona asiaa mitä pitäisi tehdä ja reissuakin suunniteltu vaimon kanssa mutta niin vaan taas.....jälleen kerran tapahtuu jotain joka nasauttaa kaikki suunnitelmat päreiksi. No....tämä minun elämäni välillä tuntuu olevan tätä....wituiks menoa tasan niillä hetkillä kun se ei sopisi. Ironista tässä on se, että lauantaina n. 45 min ennen kuin "nasahti", pitkästä aikaa tuntui sille että on sisällä rauhallinen olo ja että kaikki menee hyvin. Piti mennä sitten ajattelemaan.
Tosin sunnuntaina kelaillessani röntgeniin pysähdyin katsomaan matkalla olleen syöpähoitoosaston käytävää ja mietin että miltä sillä käytävällä olijoista tuntuu. Ja nyt kun tuon tähän kirjasin niin samantien taas sai referenssiä tähän omaan juttuun.
No leikkaus on aikalailla faktana edessä eli blogiteksteihin taas jotain uutta. Edellisellä kerrallahan minua kun operoitiin niin anestesiahoitaja kysäisi että "Laitetaanko lisää rauhoittavia että saat nukuttua vaikka" johon vastasin "Eih khiitosh. Thostha thelkkaristha thulee shen verran thiukkaa shittä että phakko khattoo lophuun". Siitä 10 minuuttia, kirurgi potkaisi itsensä viereisen pöydän ääreen hääräämään ja minä tietenkin hetken kuluttua "Hei äijjä. Äijjä. Eiksh shun pitäish olla thuolla duunissa? Mhitä shä shiinä theet?" johon kirurgi "Mä teen tätä sun uutta ristisidettä" ja roikotti kädessään sellaista letitettyä jännepitkoa. Sitten alkoi kuulumaan poran ääni kun kaveri tekee reikää polven läpi. Driiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn,,,"OHO! Ai se meni noin paljon ohi!". Tähän minä lääketokkurasta nanosekunnissa selvinneenä "Mitä mitä mitä mitä?" Kirurgi "Joo mä porasin ton ekan reiän ihan liian vinoon...tehhään uus reikä".
No joo....tokenemaan mut vietiin Jykylän johonkin yksityissairaalaan. Siellä erehdyin vastaamaan hoitajan kysymykseen "Sattuuko polveen? Tarvitsetko särkylääkettä?" että "Kyllä mä voisin vaikka buranan ottaa." Hetkeä myöhemmin pärähti pataljoona naisia huoneeseen ja vikana ikivanha täti joka kaivoi ruiskun esiin ja sanoi "Ja sitten pyllyä esiin." johon minä että "No eiköhän tässä huoneessa nyt ole sitä hommaa varten turhankin paljon populaa." Siinä huoneessa oli harjoittelijoita, fyssareita + jne jne.....jälkeen päin kuulin että kyseessä on sairaala jossa tollaset 25 vee kaverit on harvinaisuus ja tulivat kattomaan minkänäköinen potilas on tullut taloon. No likat lähti ja täti tirpaisi piikin hanuriin.
Siitä alkoikin sellainen sekoilu että en edes muista muuta kuin että hoitajaa hyppyytin kuin orjaa ja ainoa muistikuva on että käskin sitä mm. että "HEI HEI TYTTÖ! Nyt toi kake telkkarin päältä tänne tsupi tsupi!". Iskin telkkarin päälle ja siellä alkoi Teletapit. En ole ikinä ennen sitä katsonut niitä enkä sen jälkeen mutta tollasessa morfiinijohdannais/vastaavissa nauroin koko sen ohjelman ajan.
Joo....no.....tohon se hauskuus sitten loppuikin.
Eipähän siinä mitään....leuka rintaan ja kohti uusia kokemuksia ja kuntoutuksia......
Tänään on ollut kyllä hieman vaikea päivä, henkisesti vaikea. Alkaa pomppimaan naamalle se fakta, että tästä tulee hyvän matkaa monen kuukauden kuntoutus jossa todennäköisesti mennään taas eteenpäin ja taaksepäin miten sattuu. Tosin hyvä puoli on se että vaimo on fysioterapeutti, josta tosin edellisellä kerralla 11 vuotta sitten lääkäri sanoi meille että parempi että joku toinen kuntouttaa. Nyt olen vanhempi ja viisaampi.....ja tämä pyörähtäminen opetti kyllä sen että oma terveys on aika oleellinen osa elämää.....voi kele miten fiksu lause...huh huh.
Joo....tänään on lapset säikkyneet kun isä alkaa itkemään yks kaks yllättäen.....pakko kai se vaan on myöntää että pikkaisen tämä tilanne silti masentaa. Olisi miljoona asiaa mitä pitäisi tehdä ja reissuakin suunniteltu vaimon kanssa mutta niin vaan taas.....jälleen kerran tapahtuu jotain joka nasauttaa kaikki suunnitelmat päreiksi. No....tämä minun elämäni välillä tuntuu olevan tätä....wituiks menoa tasan niillä hetkillä kun se ei sopisi. Ironista tässä on se, että lauantaina n. 45 min ennen kuin "nasahti", pitkästä aikaa tuntui sille että on sisällä rauhallinen olo ja että kaikki menee hyvin. Piti mennä sitten ajattelemaan.
Tosin sunnuntaina kelaillessani röntgeniin pysähdyin katsomaan matkalla olleen syöpähoitoosaston käytävää ja mietin että miltä sillä käytävällä olijoista tuntuu. Ja nyt kun tuon tähän kirjasin niin samantien taas sai referenssiä tähän omaan juttuun.
No leikkaus on aikalailla faktana edessä eli blogiteksteihin taas jotain uutta. Edellisellä kerrallahan minua kun operoitiin niin anestesiahoitaja kysäisi että "Laitetaanko lisää rauhoittavia että saat nukuttua vaikka" johon vastasin "Eih khiitosh. Thostha thelkkaristha thulee shen verran thiukkaa shittä että phakko khattoo lophuun". Siitä 10 minuuttia, kirurgi potkaisi itsensä viereisen pöydän ääreen hääräämään ja minä tietenkin hetken kuluttua "Hei äijjä. Äijjä. Eiksh shun pitäish olla thuolla duunissa? Mhitä shä shiinä theet?" johon kirurgi "Mä teen tätä sun uutta ristisidettä" ja roikotti kädessään sellaista letitettyä jännepitkoa. Sitten alkoi kuulumaan poran ääni kun kaveri tekee reikää polven läpi. Driiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn,,,"OHO! Ai se meni noin paljon ohi!". Tähän minä lääketokkurasta nanosekunnissa selvinneenä "Mitä mitä mitä mitä?" Kirurgi "Joo mä porasin ton ekan reiän ihan liian vinoon...tehhään uus reikä".
No joo....tokenemaan mut vietiin Jykylän johonkin yksityissairaalaan. Siellä erehdyin vastaamaan hoitajan kysymykseen "Sattuuko polveen? Tarvitsetko särkylääkettä?" että "Kyllä mä voisin vaikka buranan ottaa." Hetkeä myöhemmin pärähti pataljoona naisia huoneeseen ja vikana ikivanha täti joka kaivoi ruiskun esiin ja sanoi "Ja sitten pyllyä esiin." johon minä että "No eiköhän tässä huoneessa nyt ole sitä hommaa varten turhankin paljon populaa." Siinä huoneessa oli harjoittelijoita, fyssareita + jne jne.....jälkeen päin kuulin että kyseessä on sairaala jossa tollaset 25 vee kaverit on harvinaisuus ja tulivat kattomaan minkänäköinen potilas on tullut taloon. No likat lähti ja täti tirpaisi piikin hanuriin.
Siitä alkoikin sellainen sekoilu että en edes muista muuta kuin että hoitajaa hyppyytin kuin orjaa ja ainoa muistikuva on että käskin sitä mm. että "HEI HEI TYTTÖ! Nyt toi kake telkkarin päältä tänne tsupi tsupi!". Iskin telkkarin päälle ja siellä alkoi Teletapit. En ole ikinä ennen sitä katsonut niitä enkä sen jälkeen mutta tollasessa morfiinijohdannais/vastaavissa nauroin koko sen ohjelman ajan.
Joo....no.....tohon se hauskuus sitten loppuikin.
Eipähän siinä mitään....leuka rintaan ja kohti uusia kokemuksia ja kuntoutuksia......
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
Polven punkteerausta ja EKSOTEn taikaa
Sitä kun viettää päivystyksessä sen 4.5 tuntia odotellen omaa vuoroaan näkee vähän kaikenlaista taatelin tallaajaa ja tapahtumaa.
Ensinnäkin 4.5h.......sain kello 10.14 tekstiviestin että "Teidän vastaanottoaikanne on n. tunnin kuluttua". No noin 4 tunnin kuluttua olin käynyt lmoittautumassa, nähnyt yhden nuoren pojan oksentavan päälleen jonkin omalaatuisen vaaleanpunaisen nesteen, jonka veikkaan olleen EKSOTEn tarjoamaa, 4 ambulanssilastillista vanhuksia erilaisissa kunnoissa, yksi nuori mies puoli päätä veressä ja päällysvaatteista päätellen kyseinen veijari on ottanut snakarilla murresyistä joutuisasti turpaansa, yksi rouvashenkilö joka jutteli kaikkien kanssa ja hätääntyi kaikista valotaulujen numeroista peläten menettäneensä vuoronsa....mutta omaa vuoroani en ollut vielä kokenut.
Soitin siis aikaa itselleni kello 9.10 jolloin sain tietää että EKSOTElla on tällainen tekstiviestijärjestelmä ettei tartte istua jonottamassa pitkään. Eli 10.14 viesti että tunnin päästä lääkärille....jonne pääsin 14.40 maissa. Aivan helevetin toimiva järjestelmä. V-I-T-T-U!!!!!!
No viimein sitten tuli lääkärin suusta komento "Vauhkonen" , johon tuo samainen rouvashenkilö alkoi vaahtoamaan "VAUHKONEN VAUHKONEN MISSÄ ON VAUHKONEN. VAUHKOSEN VUORO MENNÄ!!!". Johon vastasin kelailemalla tyynesti sen lääkärin vierestä kohti avointa ovea ja sanomalla vittuuntuneella äänellä "Tässä on Vauhkonen, kelaamassa itseään huoneeseen...".
Polvesta imaistiin iso ruutallinen veristä nestettä eli jotain tuolta on siis paskana. Tosin diagnosoin sen paskana olon jo eilen kun olin naama hangen sisässä huutaen kaikkia suomalaisugrilaisen sanaston kirosanoja väritettynä 120dB puhtaalla karjumisella/rääkymisellä. Veikkaan että siinä lähimettässä saattoi jokunen makuulla oleva jänis löytää itsensä kuusen latvasta halaamasta käpy suussa olevaa hölmistynyttä oravaa.
.....miten minnuu ihan pikkasen vitutti se lääkärin kommentti "kyllä sieltä taitaa olla jotain rikki".....no shit....
Nyt sitten kepitetään taas ainakin viikko ja aloitetaan rumba: vakuutusyhtiölle soitto, magneettikuvaan ajan varaus, mahdollinen leikkaus ja kuntoutus. No jos koettaisi pistää itseään kokonaisvaltaisesti samalla parempaan kondikseen.
Joopa joo...nyt on polvea punkteerattu 2 kertaa elämäni aikana ja molemmat kerrat ovat olleet aivan persereikä kokemuksia.....piikki puuduttamatta polven sisään....ei hyvä......millään tasolla tai tavalla hyvä...
Ensinnäkin 4.5h.......sain kello 10.14 tekstiviestin että "Teidän vastaanottoaikanne on n. tunnin kuluttua". No noin 4 tunnin kuluttua olin käynyt lmoittautumassa, nähnyt yhden nuoren pojan oksentavan päälleen jonkin omalaatuisen vaaleanpunaisen nesteen, jonka veikkaan olleen EKSOTEn tarjoamaa, 4 ambulanssilastillista vanhuksia erilaisissa kunnoissa, yksi nuori mies puoli päätä veressä ja päällysvaatteista päätellen kyseinen veijari on ottanut snakarilla murresyistä joutuisasti turpaansa, yksi rouvashenkilö joka jutteli kaikkien kanssa ja hätääntyi kaikista valotaulujen numeroista peläten menettäneensä vuoronsa....mutta omaa vuoroani en ollut vielä kokenut.
Soitin siis aikaa itselleni kello 9.10 jolloin sain tietää että EKSOTElla on tällainen tekstiviestijärjestelmä ettei tartte istua jonottamassa pitkään. Eli 10.14 viesti että tunnin päästä lääkärille....jonne pääsin 14.40 maissa. Aivan helevetin toimiva järjestelmä. V-I-T-T-U!!!!!!
No viimein sitten tuli lääkärin suusta komento "Vauhkonen" , johon tuo samainen rouvashenkilö alkoi vaahtoamaan "VAUHKONEN VAUHKONEN MISSÄ ON VAUHKONEN. VAUHKOSEN VUORO MENNÄ!!!". Johon vastasin kelailemalla tyynesti sen lääkärin vierestä kohti avointa ovea ja sanomalla vittuuntuneella äänellä "Tässä on Vauhkonen, kelaamassa itseään huoneeseen...".
Polvesta imaistiin iso ruutallinen veristä nestettä eli jotain tuolta on siis paskana. Tosin diagnosoin sen paskana olon jo eilen kun olin naama hangen sisässä huutaen kaikkia suomalaisugrilaisen sanaston kirosanoja väritettynä 120dB puhtaalla karjumisella/rääkymisellä. Veikkaan että siinä lähimettässä saattoi jokunen makuulla oleva jänis löytää itsensä kuusen latvasta halaamasta käpy suussa olevaa hölmistynyttä oravaa.
.....miten minnuu ihan pikkasen vitutti se lääkärin kommentti "kyllä sieltä taitaa olla jotain rikki".....no shit....
Nyt sitten kepitetään taas ainakin viikko ja aloitetaan rumba: vakuutusyhtiölle soitto, magneettikuvaan ajan varaus, mahdollinen leikkaus ja kuntoutus. No jos koettaisi pistää itseään kokonaisvaltaisesti samalla parempaan kondikseen.
Joopa joo...nyt on polvea punkteerattu 2 kertaa elämäni aikana ja molemmat kerrat ovat olleet aivan persereikä kokemuksia.....piikki puuduttamatta polven sisään....ei hyvä......millään tasolla tai tavalla hyvä...
Hiihtoa ja polvea sijoiltaan
Jeppis. Tässä sitä nyt sitten nautitaan jo toisen vuorokauden puolella tuosta suomalaisesta erimahtavasta lajista eli hiihdosta. Jaa että miksi vielä tänään siitä nautitaan?
Eilen lähdettiin hienoon keväiseen keliin hiihtämään vaimon kanssa ja vaimolla tytär selässä rinkassa. Hanki kesti hienosti ja lasetettiin se eteenpäin minkä jaksettiin.
Sitten yhden alamäen kohdalla ajattelin käydä vilkaisemassa yksiä jälkiä metsän vieressä. Lähdin laskemaan jälkiä kohti ja tajusin että näillä suksilla jarruttaminen voinee olla hieman haastavaa kovassa vauhdissa. Eli aloin kanttaamaan vauhtia pois. No suksipa upposikin lumen sisään ja minä kaaduin etuoikealle ja samalla tunsin kun vasenpolvi paukahti sijoiltaan. Tämä onkin jo toinen kerta kun kyseinen polvi tuon tempun tekee. Viime kerralla korjailtiin kierukkaa ja tehtin uusi eturistiside....tässä aloitetaan siis selvittäminen että mitä tällä kertaa korjataan.
Illalla pystyi vielä kävelemään jalalla mutta tänään onkin jo sen verran nestettä polvessa että eipä kävelläkään.
Jos voisi tätä juttua kuvata parilla sanalla niin käytetään tähän kohtaan sellainen sensuroimaton veto kuin että "Vittu".
Haluaisko joku ostaa sukset. Vähän käytetyt. Myydään tarpeettomina. Täysin.
Eilen lähdettiin hienoon keväiseen keliin hiihtämään vaimon kanssa ja vaimolla tytär selässä rinkassa. Hanki kesti hienosti ja lasetettiin se eteenpäin minkä jaksettiin.
Sitten yhden alamäen kohdalla ajattelin käydä vilkaisemassa yksiä jälkiä metsän vieressä. Lähdin laskemaan jälkiä kohti ja tajusin että näillä suksilla jarruttaminen voinee olla hieman haastavaa kovassa vauhdissa. Eli aloin kanttaamaan vauhtia pois. No suksipa upposikin lumen sisään ja minä kaaduin etuoikealle ja samalla tunsin kun vasenpolvi paukahti sijoiltaan. Tämä onkin jo toinen kerta kun kyseinen polvi tuon tempun tekee. Viime kerralla korjailtiin kierukkaa ja tehtin uusi eturistiside....tässä aloitetaan siis selvittäminen että mitä tällä kertaa korjataan.
Illalla pystyi vielä kävelemään jalalla mutta tänään onkin jo sen verran nestettä polvessa että eipä kävelläkään.
Jos voisi tätä juttua kuvata parilla sanalla niin käytetään tähän kohtaan sellainen sensuroimaton veto kuin että "Vittu".
Haluaisko joku ostaa sukset. Vähän käytetyt. Myydään tarpeettomina. Täysin.
perjantai 1. maaliskuuta 2013
Naamakirjaa vaiko ihan jotain muuta
Viime lauantaina aloitin 2 viikon tauon naamakirjasta eli facebookista, ihan vain Putous voittaja Karimin kunniaksi ja toisaalta kokeiluksi siitä minkälaista on olla ilman päivittelyä.
Viimeisen viikon aikana olen käynyt laitesukeltamassa (uimahallilla tosin), lähettänyt 3 abstractia arvostettuihin konferensseihin, lennättänyt 3 neliön leijaa jälleen vuoden tauon jälkeen, napsinut useamman sata valokuvaa ja kaikenlaista muuta mukavaa.
Kaiken tuon olisin tehnyt muutoinkin mutta eipähän tullut asiasta kenellekään mainittua. Miksipä olisi pitänytkään kun jokainen noista asioista koskettaa vain itseäni.
Voitanee sanoa, että olen suhteellisen ailahtelevainen tuon softan kanssa joka on niin koukuttava ja silloin tällöin haluan vaan ottaa siitä itseni irti täydellisesti vain nähdäkseni että voin sen tehdä jos niin tahdon.
Jep.......onneksi on blogi jossa voi käydä kertomassa kaikkea että mitä on tehnyt....onko tämä nyt sitten sama kuin että vieroittaisi itsensä tupakasta vetämällä crackkiä..........
Viimeisen viikon aikana olen käynyt laitesukeltamassa (uimahallilla tosin), lähettänyt 3 abstractia arvostettuihin konferensseihin, lennättänyt 3 neliön leijaa jälleen vuoden tauon jälkeen, napsinut useamman sata valokuvaa ja kaikenlaista muuta mukavaa.
Kaiken tuon olisin tehnyt muutoinkin mutta eipähän tullut asiasta kenellekään mainittua. Miksipä olisi pitänytkään kun jokainen noista asioista koskettaa vain itseäni.
Voitanee sanoa, että olen suhteellisen ailahtelevainen tuon softan kanssa joka on niin koukuttava ja silloin tällöin haluan vaan ottaa siitä itseni irti täydellisesti vain nähdäkseni että voin sen tehdä jos niin tahdon.
Jep.......onneksi on blogi jossa voi käydä kertomassa kaikkea että mitä on tehnyt....onko tämä nyt sitten sama kuin että vieroittaisi itsensä tupakasta vetämällä crackkiä..........
perjantai 15. helmikuuta 2013
Manaaja
Joo...tossa pari päivää sitten tuli manattua tosta meteoriitti asiasta että kohta nasahtaa ja sitten tänään nasahti Venäjällä.
Lainaan Juha Vuorisen Kristian sarjan kirjoja ja heitä Venäjän suuntaan että "Saanks mä sorin?"
Se oli sellaista ihan viatonta läppää vaan....ja siis hei en mä voi olla ainoa joka on heittänyt tollasta....ei tartte niin pienistä suuttua.
......lotossa nasahtaa ihan helvetin varmasti 7 oikein huomenna......manattu mikä manattu...
Lainaan Juha Vuorisen Kristian sarjan kirjoja ja heitä Venäjän suuntaan että "Saanks mä sorin?"
Se oli sellaista ihan viatonta läppää vaan....ja siis hei en mä voi olla ainoa joka on heittänyt tollasta....ei tartte niin pienistä suuttua.
......lotossa nasahtaa ihan helvetin varmasti 7 oikein huomenna......manattu mikä manattu...
tiistai 12. helmikuuta 2013
Evoluutioteoriaa ja joka päiväistä uutisvirtaa
Hohhoijjaa. Ensinnäkin myönnän sen että luen liikaa iltapäivälehtiä netin kautta....paperiversioita en ole ostanut vuosiin enkä osta ja myönnän noiden lukemisen paheekseni.
Pakko se vaan silti on todeta että kun noita lehtiä lukee, niin herää oikeasti se kysymys, jonka työkaverini esitti että "Missä kohtaa evoluutio antoi periksi?". Evoluutiolla taisi olla taka-ajatuksena se että tehdään ihminen ja se sitten hoitaa ton Maapallon mun jälkeen. Nyt sitten evoluutio katselee ihmisen tekemisiä jostain Kuun pimeältä puolelta kurkkien ja dokaa tajuntaansa sumeaksi puhtaasta vitutuksesta.
Jos ottaisi sellaisen top 10 luetuinta juttua normaalista iltapäivälehdestä ja sitten vaikkapa top 10 juttua yle uutisista ja vielä maustaa tämän top 10 juttua Hesarista, kääntäisi tämän kokoelman kaikille tunnetuille ja kadonneille maailman kielille ja lähettäisi koko kirjelmän menneisyyteen niin koko silloinen sivilisaatio tekisi varmaan itsemurhan.
Alan olemaan sitä mieltä että ihme on jos ei kohta mossahda joku isompi meteoriitti ja napauta taas pöytää puhtaaksi....kappas joo-o perjantaina taitaisi olla seuraava mahdollisuus että "kilahtaa". Tosin sekin kivi menee ohi ja on aika pieni.......hmph.....
Pakko se vaan silti on todeta että kun noita lehtiä lukee, niin herää oikeasti se kysymys, jonka työkaverini esitti että "Missä kohtaa evoluutio antoi periksi?". Evoluutiolla taisi olla taka-ajatuksena se että tehdään ihminen ja se sitten hoitaa ton Maapallon mun jälkeen. Nyt sitten evoluutio katselee ihmisen tekemisiä jostain Kuun pimeältä puolelta kurkkien ja dokaa tajuntaansa sumeaksi puhtaasta vitutuksesta.
Jos ottaisi sellaisen top 10 luetuinta juttua normaalista iltapäivälehdestä ja sitten vaikkapa top 10 juttua yle uutisista ja vielä maustaa tämän top 10 juttua Hesarista, kääntäisi tämän kokoelman kaikille tunnetuille ja kadonneille maailman kielille ja lähettäisi koko kirjelmän menneisyyteen niin koko silloinen sivilisaatio tekisi varmaan itsemurhan.
Alan olemaan sitä mieltä että ihme on jos ei kohta mossahda joku isompi meteoriitti ja napauta taas pöytää puhtaaksi....kappas joo-o perjantaina taitaisi olla seuraava mahdollisuus että "kilahtaa". Tosin sekin kivi menee ohi ja on aika pieni.......hmph.....
Pohjois-Korea - profetia tulee toteen
http://wituiksman.blogspot.fi/2012/03/pohjois-korean-tilanne-my-version.html
Hahaa! Viime vuoden maaliskuussa jo ennustin, että kyllä ne Korean lappalaiset eli Pohjois-Korealaiset sen pomminsa jossain puskan juuressa vielä loppuun asti väsäävät.
Niin vain länsimaat heltyivät ja antoivat ruoka-apua, että pojjaat jaksaa vääntää pomminsa loppuun. Ja taas länsimaat kokoontuu yhteen pohtimaan, että
"No mitäs vittua sitten keksitään? Viime kerralla luvattiin lopettaa saarto ja antaa ruokaa niin jätkät lupas lopettaa pommin teon. No eivät sitten lopettaneet. No niin kenellä on hyviä ideoita? Ja HEI HEI HEI U.S.A:n edustaja käsi alas. Anna mä arvaan. Otetaan helvetisti teidän sotilasjoukkoja ja mennään voimalla pistämään koko Pohjois-Korea matalaksi ja revitään johtajien patsaat panssarivaunuilla mataliksi? Eikö ollukkin mielessä? Häh? No niin. Jos ei ole järkevämpiä ajatuksia niin käsi alas ja turpa kiinni."
Pohjois-Korean suunnalla ydinsodan uhkaa...tosin ne varmaan ampui kaiken mitä niillä oli, paavi yritti erota työtehtävistään ja siirtyä eläkkeelle, josta Päivi Räsänenkin mainitsi että "Kyllä paavikin saa siirtyä eläkkeelle".....varmaan samoihin aikoihin nasahtaa Vatikaanin kattoon itse työnjohtajalta salama, jonka voisi tulkita että "Eläkkeelle? Ja paskat."
Ja suomalainen oli Adelen kanssa samalla lavalla. Suomi ampaisee tästä raketin lailla nousuun talousahdingosta ja tämä siivittää myös Leijonat MM-kultaan ja pahuus katoaa maailmasta.......terve...
On taas sellainen viikko menossa ettei voi kuin lainata Samppa Linnaa "Mielevigaast läppändeerost"
Hahaa! Viime vuoden maaliskuussa jo ennustin, että kyllä ne Korean lappalaiset eli Pohjois-Korealaiset sen pomminsa jossain puskan juuressa vielä loppuun asti väsäävät.
Niin vain länsimaat heltyivät ja antoivat ruoka-apua, että pojjaat jaksaa vääntää pomminsa loppuun. Ja taas länsimaat kokoontuu yhteen pohtimaan, että
"No mitäs vittua sitten keksitään? Viime kerralla luvattiin lopettaa saarto ja antaa ruokaa niin jätkät lupas lopettaa pommin teon. No eivät sitten lopettaneet. No niin kenellä on hyviä ideoita? Ja HEI HEI HEI U.S.A:n edustaja käsi alas. Anna mä arvaan. Otetaan helvetisti teidän sotilasjoukkoja ja mennään voimalla pistämään koko Pohjois-Korea matalaksi ja revitään johtajien patsaat panssarivaunuilla mataliksi? Eikö ollukkin mielessä? Häh? No niin. Jos ei ole järkevämpiä ajatuksia niin käsi alas ja turpa kiinni."
Pohjois-Korean suunnalla ydinsodan uhkaa...tosin ne varmaan ampui kaiken mitä niillä oli, paavi yritti erota työtehtävistään ja siirtyä eläkkeelle, josta Päivi Räsänenkin mainitsi että "Kyllä paavikin saa siirtyä eläkkeelle".....varmaan samoihin aikoihin nasahtaa Vatikaanin kattoon itse työnjohtajalta salama, jonka voisi tulkita että "Eläkkeelle? Ja paskat."
Ja suomalainen oli Adelen kanssa samalla lavalla. Suomi ampaisee tästä raketin lailla nousuun talousahdingosta ja tämä siivittää myös Leijonat MM-kultaan ja pahuus katoaa maailmasta.......terve...
On taas sellainen viikko menossa ettei voi kuin lainata Samppa Linnaa "Mielevigaast läppändeerost"
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Kakkajuttuja
Tänään sorruin siihen mihin ajattelin, että en sorru.....eli kävin Ylioppilaslehden sivuilla lukemassa tämän kohujutun housuun kakkaamisesta bussissa.
Tai totuus on ennemminkin se, että luin rivin sieltä, toisen täältä. En vaan voinut lukea sitä koko roskaa, sillä se juttuhan oli kertakaikkiaan ihan paska......niin siis aika monellakin tapaa.
Koetin miettiä sitäkin että olisinko yliopistoaikana eli siis ennen kuin minusta ensin tuli kansankynttilä ja sitten teollisuudessa tutkimusta tekevä...mikä se sana nyt sitten onkaan....en tiiä....no mutta kuitenkin niin en vaan edelleen usko siihen että edes yliopistossa ollessa olisin pitänyt sitä juttua...en minä keksi tähänkään sanaa. Olen mennyt ihan sanattomaksi tämän jutun tiimoilta.
Eritoten pidin hauskoina yksityiskohtana sitä, että kyseisen lehden etusivulla oli sananvapaudesta asiaa ja maininta, että "Yliopistolla/tiedekunnalla on oikeus rajoittaa sitä mitä opiskelijat nettiin kirjoittelevat" ja kaksi otsikkoa ylöspäin "Paskottiin housuun bussissa". Näkisin tässä pienen ristiriidan...no mutta....eipä täälläkään blogissa ole paskalta vältytty. Eilen luin omia juttujani ja taisi siellä kakkaa olla vähän kaikkialla...jos ei jutuissa niin juttujen tasossa.
Hohhoijjaa.....no mutta huomenna on taas joku julkkis hommannut itselleen tyttöystävän jostain afrikan maasta...ei kun...perhana sehän oli jo tänään lehdissä...no siis huomenna joku poliitikko ehdottaa jotain randomia...ei ku.....perhana...sehän oli jo eilen....no siis joku meteoriitti tulee kohti maapalloa....hetkinen....äh antaa olla...
Tai totuus on ennemminkin se, että luin rivin sieltä, toisen täältä. En vaan voinut lukea sitä koko roskaa, sillä se juttuhan oli kertakaikkiaan ihan paska......niin siis aika monellakin tapaa.
Koetin miettiä sitäkin että olisinko yliopistoaikana eli siis ennen kuin minusta ensin tuli kansankynttilä ja sitten teollisuudessa tutkimusta tekevä...mikä se sana nyt sitten onkaan....en tiiä....no mutta kuitenkin niin en vaan edelleen usko siihen että edes yliopistossa ollessa olisin pitänyt sitä juttua...en minä keksi tähänkään sanaa. Olen mennyt ihan sanattomaksi tämän jutun tiimoilta.
Eritoten pidin hauskoina yksityiskohtana sitä, että kyseisen lehden etusivulla oli sananvapaudesta asiaa ja maininta, että "Yliopistolla/tiedekunnalla on oikeus rajoittaa sitä mitä opiskelijat nettiin kirjoittelevat" ja kaksi otsikkoa ylöspäin "Paskottiin housuun bussissa". Näkisin tässä pienen ristiriidan...no mutta....eipä täälläkään blogissa ole paskalta vältytty. Eilen luin omia juttujani ja taisi siellä kakkaa olla vähän kaikkialla...jos ei jutuissa niin juttujen tasossa.
Hohhoijjaa.....no mutta huomenna on taas joku julkkis hommannut itselleen tyttöystävän jostain afrikan maasta...ei kun...perhana sehän oli jo tänään lehdissä...no siis huomenna joku poliitikko ehdottaa jotain randomia...ei ku.....perhana...sehän oli jo eilen....no siis joku meteoriitti tulee kohti maapalloa....hetkinen....äh antaa olla...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)