Tuhkimo jatko-osa 2

Jorma tuikkasi ponupannun takapihalla tulille, kävi pöllimässä paronin kukkarosta pari kultarahaa jättäen kävyn tilalle ja painui hevosellaan täyttä laukkaa
Haltiakummin luokse tekemään totaalisen koston sisältämien ainesten tilaustaan.

Jorma selitti tuolle hyvinkin omalaatuiselle pikku noita-akalle että hän tarvitsisi nyt sellaisen lemmenyrtin, joka saisi lumiukonkin lämpenemään.
Haltiakummi hetken mietittyään nyhtäisi muutamasta ruukusta yrttejä, jotka suoraan sanottuna haiskahtivat hieman housuille, sitten hän kahmaisi sillin kala-altaasta, ruusunnuppuja sylillisen ja vielä salaista yrttiään....
jota hän leikkisästi kutsui Kokkeliksi. Nämä kaikki ainekset Haltiakummi keitti suuressa padassaan pitäen huolen siitä että tuuli kävi sellaisesta suunnasta että hajut ja savut menivät läheiseen metsään.

Kyseisessä metsässä savut aiheuttivat...no kai sitä voitaisiin jonkinasteiseksi ympäristökatastrofiksi kutsua....metsässä oli ollut käyskentelemässä jo ikävuosiltaan terminaalivaiheeseen tullut pappa Gûnther,
joka metsästä erään majatalon pihalle pinkaistuaan ensin alkuun raiskasi pihamaalla lojuneen nahkasaappaan ja tämän jälkeen läheisessä karsinassa olleen sonnin, joka tästä suivaantuneena seivästi Gûntherin seinään vasemmasta polvesta, joka operaationa oli omiaan rauhoittamaan tämän papparaisen "naulaamista".

Günther kertoi jälkikäteen metsässä nähneensä asioita joita hän kuvasi häiriintyneimmiksi asioiksi tässä kuningaskunnassa. Lauma kaneja oli hyökännyt karhun kimppuun ja kirjaimellisesti panneet karhusta taljan irti, pääskyset olivat paritelleen puiden oksilla lojuneiden käpyjen
kanssa ja vieressä oravat olivat katselleet tätä touhua ja hakanneet hanskaansa.

Haltiakummi muistutti Jormaa siitä, että tätä lientä pitää annostella erittäin varovasti. Yksi tippa pitää blandata vähintään litraan vettä ja silläkin satsilla saa puolesta valtakunnasta
käveleviä porakoneita seuraavan kuukauden ajaksi.

Jorma läppäsi Haltiakummille kultaa kouraan ja ratsasti hullun kiilto silmissään kohti kotia....

to be continued....