Paronin pojat sitä vastoin joivat sen minkä eteensä saivat sen ihmeemmin nirsoilematta. Olivatpa pojat myös kerran jos parikin juoda lipittäneet huonommin tislattua tavaraa ja molemmat olivatkin puolisokeita lepakoita. Paroni silti piti enemmän näistä kahdesta pojastaan Uskosta ja Toivosta kuin siitä viininlipittäjä Jormasta. Usein saunoessaan kahden suosikkipoikansa kanssa ja humaltuessaan oikein kunnolla paronilla oli tapana heittää pojistaan omasta mielestään hyvää läppää kuten:"Usko siirtää vuoria. Tosi vahva jätkä." ja "Toivossa on hyvä elää julisti satiainen lapamadon kanssa yhteen ääneen.". Nuorimmasta pojastaan he heittelivät juttuja hyvinkin negatiivisessa mielessä kuten: "Seisoo kuin Jorma häissä".
Näillä kolmella umpialkoholisoituneilla sankareilla oli hupina teetättää talouden likaisimmat hommat Jormalla. Jorma parka joutui olemaan heidän kiljujensa esimaistaja, keittäjä, siivoaja ja kuski. Kaiken kaikkiaan silloin tällöin kirjaimellisesti ihan paskaa hommaa siis, varsinkin kesken käyneen kiljun maistelun jälkeen...
Kun tuli tieto että prinsessa olisi valitsemassa itselleen miestä niin paroni näitä kahta vanhinta poikaansa naittamaan heti prinsessalle sillä rahavaratkin alkoivat olemaan pikuhiljaa lopussa. Mutta Jorman pyydellessä että hän haluaisi lähteä myös tähän juhlaan sanoi paroni kierosti että "Jos saat tehtyä maailman parasta ja vahvinta ponua niin sillä ehdolla pääset juhliin". Jorma protestoi vastaan sillä juhliin oli enää 2 päivää ja seuraavana päivänä pitäisi jo lähteä valmistautumaan kuninkaan pyynnöstä linnaan. Tästä valmistautumisesta oli tihkunut sen verran vain tietoa että paikalla pitää olla vuorokautta ennen itse juhlan alkua ja että pukeutumiskoodia EI todellakaan ole, sen verran kuningas oli sanonut että mitä pinkimpää sen
kinkimpää ja pitkällä tukalla varustetut peruukit. Eli siis pinkkiä päälle ja peruukkien hommaus Uskolle ja Toivolle.
Ei siinä auttanut Jorman muuta kuin alkaa suunnittelemaan ponun keittoa. Illalla omassa huoneessaan asiaa suunnitellessa hän sattui kuulemaan tuuletusräppänän kautta kun paroni puhui hänen veljilleen että "She idhioothi Jhorma lhuulee phääshevänshä lhinnaan, HIK! Ja nhyt she thekee meille khunnon phonut....hahahahahaha....HIK!". Nuo kolme oikein myhäilivät keskenään että saadaan voitto ja jälleen nöyryytettyä Jormaa oikein huolella.
Jorma päätti sillä istumalla että "Hyvä on! Nyt riitti kusetus ja nöyristely! Nyt keitetään sellaiset liemet että opitte olemaan. Ja saattaapa olla että niiden liemien jälkeen Toivo kääntyy ihan fyysisesti Uskoon!". Jorma lopetti viinin lipittämisen ja alkoi pähkäilemään ns. huolellista kostoa, jonka alkuvauhdit tulisi antamaan paronin tilaama ponu ja läheisessä metsässä elävä noita-akka, jota myös Haltiakummiksi kutsuttiin. Hänen tiedettiin keittelevän synkimpien metsien synkimmissä luolissa kasvavista sienistä jauhetta, jota kutsuttiin yleisesti "Haltiakummin taiaksi". Sillä kerrottiin olevan kyky saada ihmisissä aikaan suhteettomuuksiin asti kasvavia hallusinaatioita yhdistettynä valtaviin mittakaavoihin nouseviin intohimoihin.
"....katsotaan kuka viimeisenä nauraa", totesi Jorma pahaenteisesti omassa haisevassa kopissaan.
to be continued....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti