satusetä iskee jälleen.....
Olipa kerran kaukainen maa, jonka kuninkaana hääräsi kuningas Kippis. Kippis oli valinnut vaimokseen aikoinaan Kulauksen-suvusta kauniin morsiammen ja kuten arvata saattaa valitsi tämä hieman viiniin kallellaan oleva kuningatar itselleen yhdistelmäsukunimen Kippis-Kulaus.
Heillä oli tytär Hulda, jonka ainoana toiveena oli löytää itselleen prinssi , jonka kanssa jakaa puolivaltakuntaa...tai no myönnettäköön että parikymmentä hehtaaria joutomaata kuningaskunnan laidalta. Kuningas Kippiksen perjantaipullon piilottaminen oli aiheuttanut kränää isän ja tyttären välille, sillä tytär oli kyseisen lekan hulauttanut valtakunnan vihaisimman sonnin hanuriin estääkseen isänsä suht suorasuuntaisen alkoholisoitumisen. Tätä olisi voinut kuvitella hyväksikin ideaksi sillä kyseisen sonnin tiedettiin potkivan jokaisen laitumelle tulevan käyskentelijän taivaanrantaan. Olipa sinne kerran potkaistu yksi karhukin.
Kyseisenä perjantaina nähtiin kesäisellä laitumella ehkä omalaatuisin painiottelu miesmuistiin kun viinanhimoissaan ja 1.5 promillen sivumyötäisessä oleva kuningas Kippis riuhtoi helevetin vihaisen sonnin hanurista pihalle Meaukow-konjakkipulloa pelkkä pyyhe ympärillään. Kuningas ei tästä tapahtumasta ole suostunut puhumaan sen jälkeen ja hän muutti testamenttiaan niin, että tytär saa sen maapläntin ja loput saa dementikkomummojen vapaa-ajan osasto "Kuka, ketä, hä?". Toisaalta kuningas ei tainnut tajuta sitä että kansalaisten pelko ja myös kunnioitus häntä kohtaan oli noussut aivan uuteen luokkaan. Oli se sen verran jäätävä suoritus...sillä Kippis sai kuin saikin putelin pihalle ja hermostuksissaan otti ensimmäisen kulauksen sen ihmeemmin putsailematta putelia....paskan maku jäi koko touhusta siis...
Kuninkaalla oli kamala hinku päästä tyttärestään eroon ja hän päättikin pitää tanssiaiset, johon hän kertoi tyttärelleen kutsuvansa kaikkien valtakuntien prinssit sekä rikkaimpien sukujen vesat, joista illan päätteeksi Huldan tulisi valita itselleen elämänkumppani. Tosiasiassa isän katkeruus oli sellaisissa mittaluokissa, että hän sitä vastoin kutsui valtakunnan pahimmat puliveivarit linnaan tanssiaisiin, joista tultaisiin puhumaan vielä pitkään, sillä harvemmin pääsee kukaan seuraamaan selvinpäin kun 300 valtakunnan pahinta deekua pyrkii hurmaamaan prinsessaa sillä lupauksella että maata tulee niin paljon että ympäri kävelemiseen menee sulhaselta ainakin päivä. Joka ei ollut kovin paljoa luvattu sillä joka toinen näistä hepuista joko katkokäveli tai sitten veti sen verran mutkille että saattoi tuollaisen hehtaarin pellon kiertämiseen päivä jos toinenkin. Juhlathan kuningas aloitti jo edellisenä iltana juotattamalla sulhasehdokkaille kesken käynyttä kiljua jota oli blendattu kunnon ponulla. Tällä kuningas halusi varmistaa, että Huldalla olisi oikein rattoisat tanssiaiset tiedossa. Sillä sopimuksena oli että tansseista ei lähdetä ilman sulhasta.
Kutsun sai myös läheisen valtakunnan paroni, jolla oli kaksi poikaa joiden juonti tahti oli sellaisissa mitoissa joista isä pystyi olemaan aidosti ylpeä.....ja sitten yksi tissuttelija peräkammarin poika joka vain lipitti viiniä....
..to be continued....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti